Sillail oikke: Rauman kielen sanoja ja sanomisia

By Tauno Koskela

Kirja sisältää noin 5000 raumankielistä sanaa ja noin 750 sananpartta särpimenään nelisenkymmentä vuosien varrella nauhalle tallennettua ainutkertaista raumalaishaastattelua.

• Language: Suomi
• Publisher: Nortamo-Seor Ry
• Release date: Jan 16, 2018
• ISBN: 9789529398270

Tauno Koskela

FM Tauno Koskela oli kirjailija, didaktiikan lehtori ja Rauman kielen professori sekä Nortamo-Seoran pitkäaikainen kapteen, joka aktiiviuransa jälkeen ylennettiin vara-amiraaliksi.

Book preview

Koskela

RAUMAN MURTEEN SANASTOA

Sanaston käyttäjälle

Sana-artikkelit on jaettu kahteen eri sanastoon (I ja II):

I aiheen mukainen sanasto, jonka perässä on tämän osaston kaikki hakusanat käsittävä aakkosellinen hakemisto viitetietoineen;

II yleissanasto, jossa sana-artikkeleita ei ole ryhmitelty aiheen mukaisesti, vaan ne ovat aakkosjärjestyksessä.

Aiheen mukainen sanasto (I) sisältää 12 eri elämänaloja koskevaa alasanastoa, jotka alkavat nimistä ja nimittelyistä ja päättyvät luontosanastoon. Pari alasanastoa on jaettu vielä alaryhmiin.

Yleissanasto (II) sisältää sanoja, jotka eivät luontevasti kuulu mihinkään sanakirjaan valittuun erityisaihepiiriin. Yleissanastossa ei ole aiheen mukaiseen sanastoon kuuluvia hakusanoja.

Kun haluaa tietoja jostakin sanasta, niitä voi etsiä kahdesta osastosta:

Aiheen mukaisesta sanastosta joko suoraan jostakin alasanastosta (esim. Kalastus) tai käyttämällä apuna sanaston perässä olevaa aakkosellista hakemistoa (s. 126). Hakemiston viitteiden perusteella löytää asianomaisen sana-artikkelin.

Yleissanastosta, joka alkaa sivulta 141.

LYHENTEET

I AIHEEN MUKAINEN SANASTO

Tässä sanastossa sana-artikkelit on järjestetty aihepiireittäin alasanastoiksi.

Lopussa (s. 126) on aakkosellinen yhteishakemisto. Hakemiston viitteiden perusteella löytää asianomaisen sana-artikkelin.

Jos hakemaasi sanaa ei ole tässä sanastossa, se voi olla yleissanastossa (II, s. 141).

Aihepiireittäiset alasanastot:

Nimiä ja nimittelyjä

Perhe ja suku

Virkoja, toimia, ammatteja

Puhuttelunimiä

Liikanimiä

Ammatin mukaisia

Ulkonäön mukaisia

Mielenlaadun mukaisia

Merkkimiehiä ja muita mainittuja

Nimittelyjä

Asuminen ja talonpito

Hevonen ja ajopelit

Työkaluja

Ruoka ja juoma

Pukeutuminen

Tauteja

Lääkkeitä

Pelejä ja leikkejä

Leikkiloruja

Meri, laivat, veneet

Kalastus

Luonto

Kasveja

Lintuja

Kaloja ja muita veden eläjiä

Hyönteisiä

Muita eläimiä

Nimiä ja nimittelyjä

Perhe ja suku

anopfaar, -i s. appi, appiukko. Anopfaaril ruppe jo ikkä olema. -muar, -i s. anoppi. Kerkes siihe anopmuariki.

faar, -i s. vaari, vanhaisäntä, vanha mies. Maister viäl kerkes saunahangi Helistö faarin gans. N

faffa s. isänisä. Faffalt hän läks stää kysymä.

fammu s. isänäiti. Fammul ol ai niimpali puhelemist.

fapu, fappu s. setä. Torki fabbu toimitt tuutningi hänell. N

farpruur, -i s. 1. setä. 2. vekkuli, veijari. No siin meil onki oikke aika farpruur.

fast/er, -ri, fasa s. isän sisar, täti. Fastrild jäi suu auk. K

flik, -a s. tyttö, tytär.

flikaflatik, -a s. tyttöhupakko. Niilf flikaflatikoilp piisas krikottamist.

friiar, -i s. sulhanen. Ei olf friiarika minkkä näköne. N

frou, -a s. rouva. Frou men torilp piik hännäs.

kakar, -a s. halv. lapsi. Meijä lapse ja naaprin kakara.

klop, -i s. pojanvintiö. Ne Vuatlan gyläm bojanglopi ova niim bahoi suustas. K

kläp, -i s. kakara. Pahuksen kläpik, ko ei an yä eik päevä raoha!

knöös, -i s. vauva, lapsi.

kuapo s. kuopus. Meijän kuapoki hyppäs paattihi.

lanko s. pikkuserkku. Mnää sai reiskampratiksen lankon, taikk pikkuserkuks semmost ny sanota. OH, ks. syslink

mam, -ma s. 1. äiti, isoäiti. 2. nisä, rinta. Äit annast mamma.

min/i, -jä s. miniä. Mini ol melkke naaprist.

morss/i, -eme s. morsian. Kuule Kalkke, Iiroll o morssi. N

muar, -i s. eukko, muori. Siin o leikk kaukank, ko se Tasala muar oikkem baha nahkas käändä. N

muffa, muppa, murfaar, -i s. äidinisä, isoisä. Usko oikke se asjan täyty, Helistö vanh muppa tuumal. N

mukul, -a s. lapsi. Ei mukulist olk kom paska kantama ja stääki ne varisteleva.

mukulmaine adj. lapsellinen.

mummu s. 1. äidinäiti, mummo. Meijä mummulk käve aim pali viarai. 2. vanha nainen, eukko. Mummussi ol talo vallan täyn.

muppa ks. muffa

murfaar, -i ks. muffa

must/er, -ri, musa s. äidin sisar, täti. Mnuun däydys ens karat hakema Reilanderi mummut hiäroma meijä mustri jalkka. N

nasuman, -ni s. pikkumies. Räkänokkassi nasumannei karas kartnol.

nolk, -i, nolkopoik s. nulikka. Piäni poja nolkej ja flikoj kokkonus kulkema meijäm beräsän aika lium. N. Ks. s. 191

nuarmuar, -i s. nuorikko.

orp/an, -na s. serkku. Me ole orpnukse.

paarakas s. poikanen. Pojam paarakas, isove kon knöös.

pappa, papa s. isä, isoisä, vaari. Poltlam papa.

sveekerska s. nato, käly.

svooker, -i s. lanko.

sylyvau ks. vau

syslink, -i s. pikkuserkku. Sanotti et syslinkkihi loppu suku. Ks. lanko

syst/er, -ri s. sisar, diakonissa. Syster Anna.

tant, -i s. täti. Tant Liiva ol semne, et polisikkin tekiväk kunja.

töös, -i s. tyttö. Se ol sulonen töös, kosk stää kohden kaik niin kävevä.

vau, -a, sylyvau, -a s. vauva, sylivauva.

vähäne s. pikkulapsi. Misäst net teijä vähäse ny ova?

vähäpoik s. pikkupoika. -flik, -a s. pikkutyttö.

väy s. vävy. Ei väyst ollukka isänäks.

äit, -i, äite s. äiti. Meijä äite istu kirkosillall ja odotta nestuukkias. N

äi, -jä s. mies, aviomies, ukko. Ko äijäs siin istusiva ja todasiva ehtost.N

äm, -mä s. akka, eukko. Pohituul mene yässeks ämmäs viäre.

Virkoja, toimia, ammatteja

akrenoom, -i s. agronomi. Se akrenoom-maister men niit taloisänttiäkkim buhuttleema. N

alvokaat, -i, alvoseeraja s. asianajaja. Sills Sambullk kuulu olevas alvoseerajaki apulaisen. N

alvoseerat v. ajaa asiaa, puolustaa.

edeskäyp, -ä pitojen päätarjoilija. Hänest niin govast tykätti edeskäypän. N

falesman, -ni s. nimismies. Mnää kuule falesmanni jumburi ääne. N

fankfyärär, -i s. vanginkuljettaja.

fiskaal, -i s. viskaali, virkamies, tärkeilevä ihminen, päällikkö. Ovaffiskaali ja poliisik koht kimbusan. N

foud, -i s. vouti.

friserat v. kammata, laittautua.

frisyyr, -i s. kampaus.

frisörskä s. kampaaja.

fuurman, -ni ajuri, hevosmies. Hän ost ittelles heose ja rupes fuurmanniks. N

färjär, -i s. 1. värjäri. 2. veijari. aika färjär.

förvalt/tar, -ri s. tilanhoitaja. Ks. tuffefalttar

föörman, -ni s. etumies, työnjohtaja, pomo. Jongungaldane föörman hänest siäll haminas tehti. K

föörmynd/er, -ri, foormynter s. holhooja. Oleks snää mnuu föörmyndrin? N

föörmynstrink, -i s. holhous.

handelsman, -ni s. kauppias. Voogmestar siäppas voipytyn Gorpplaiste handelsmannin gädest. N

hanslankar, -i, hantlankar, -i s. aputyömies.

hantvärk/kär, -ri s. käsityöläinen.

hantvärk, -i s. käsityö. Ei mnuu hanttvärkisän semnem beli luanist lainkka. N

hatmaak/ar, -ri s. hatuntekijä.

herashöödink, herassöörink, -i, herassöötink, härashöörink, s. tuomari. herashöödingi muuttorpaatt. N; joku härashööring peräte.N; mikä herassööring se olis. N

huushollerska s. taloudenhoitaja. Moson gapteeni huushollerska. N

huussa s. sisäkkö, sisäpiika.

inspehtor, -i s. tilanhoitaja, tarkastaja. Inspehtor ol pannt toime oikken gomjap pido. N

inssinöör, -i s. insinööri. Inssinöör Salmela ol päättännt tyäs. N

jölmaak/ar, -ri s. vaskenvalaja.

kaaso s. morsiamen pukija. Välist tuatti oikken toisest pitejäst kaaso morssent hankittema. Ks. hankit

kalaporkar ks. porkar

kara/poik, -poja s. juoksupoika, lähetti. Ks. travi, pikent

kari/poik, -poja s. paimenpoika.

karv/ar, -ri s. nahkuri.

karvriversta s. nahkurin työhuone. Siäll ol karvriversta ja suur asti hylkkerasva täynn. N

kasöör, -i s. kassanhoitaja.

katurys, -sä s. venäläinen kadunkiveäjä.

keriläine s. kerjäläinen. Vanh meriläine o uus keriläine.

keri/äi, -jä s. kerjäläisukko. -äm, -mä s. kerjäläiseukko. Kurjus kaadus köyhydem pääl, sanos keriäm kon keriäijän konteihin kaadus. -poik s. kerjäläispoika.

kipusyst/er, -ri s. sairaanhoitaja. Händ vasta ensmäitteks tul nuar ja nätt kipusyster. K

klasimest/ar, -ri, klaasmestar s. lasimestari. Se klaasmestar Rumber tul siihe. N

klovar, -i s. hevosennylkijä. Ks. skinnar

klovarin kup, -i vain klovarille varattu juoma-astia.

kolkottaja s. vasaramies huutokaupassa.

komesrood, -i s. kauppaneuvos. Ko hän ajo komesrodi muuttori siutt, ni hän välist näytt köydem bäät. N

konduktöör, -i, kondukteer, -i s. junailija. Ny oliki se häij kondukteer heit kuljettamas. N

kontturist, -i s. konttoristi. Hän ol kontturistin Nurmise firmas.

kraat/ar, -ri s. räätäli, vaatturi. Kello ovas suutrei ja kraatrei varte.

kruukmaak/ar, -ri s. ruukuntekijä, savenvalaja.

krympkraat/ar, -ri s. taitamaton räätäli.

kräämläine s. kulkukauppias, rihkamakauppias.

kuparslaak/ar, -ri, kupaslaak/ar, -ri s. kupariseppä.

kvartesman, -ni s. päällysmies, pomo, metsätyönjohtaja. Me yks talv oli siällt Turun dakan kvartessmannin doimes. N, ks. vartesman

köksä s. keittäjä, pitokokki. Olivak köksä ja steederska ja pyykkerska. K

köytyr, -i s. köydenpunoja. Ks. repslaakar

laht/ar, -ri, slahtar s. teurastaja. Me ole lahtrej, näättäk. N

lampuad, -i s. lampuoti, vuokraaja. Ova annetu näitte lahjotetutten dalotte lambuadeill. N

lumppar, -i, lumpher, -ra s. lumpunkerääjä. Maaher, kirkher ja lumpher, muit herroi ei ollukka.

marosäi, -jä s. tav. venäläinen jäätelönmyyjä.

masinist, -i s. koneenkäyttäjä. Mutt Vilkk istus masinisti viäres. N

masöörska s. hierojatar. Meil ol molemils sama masöörska.

monkelska s. torieukko. Voi hyvin kon knek monkelskan koris.

moonamiäs s. muonamies.

myrk/poik, -poja, myrk/kär, -ri, mörk/kär, -ri s. puutavaran leimaaja. Myrkkpojaks ei snuust ol. K

nik/kar, -ri, snik/kar, -ri s. puuseppä. Ko hänes ai semmost nikkri vikka ol. N

olderman, -ni, olterman s. ammattikunnan vanhin, esimies. luutsolderman.

oplaine, äknäine s. aloitteleva, uusi työntekijä.

paarmuska, parmuska s. kätilö.

paak/ar, -ri, pakar, -i leipuri. En dykk tyyrist paakrim bullast. K.

pakartupa s. leivintupa. Mnää pistingi sem bakartuppaha sulama. N

paskur, -i s. lannanajaja. Paskur-Heinone. Ks. sontkusk

passar, -i s. tarjoilija.

pasur, -i, pasur/poik, -poja s. juoksupoika, asiapoika. Moson gapteenim basurpoik, Penu nimeldäs. N, ks. karapoik, pikent, travi

pelman, -ni s. pelimanni, soittaja. Raumal ol kaks pelmanni.

pikent, -i s. lähetti, palveluspoika. Ks. karapoik, travi, pasur

plootslaak/ar, -ri s. levyseppä.

pläkslaak/ar, -ri, pläkkyr, -i s. läkkiseppä.

porkar, -i, kalaporkar, -i s. kalanostaja, -välittäjä. Ks. ylösostaja

pranvaht, -i, pränvaht, -i s. palovartija. O häne vooros tehd prannvahti virkka. N

provast, -i s. rovasti.

pruustinna s. ruustinna. Pruustinnald jäi voisorm suuhu. K

prykmest/ar, -ri s. panimomestari.

prykär, -i s. oluenpanija. oluprykär.

puffa s. tarjoilijatar.

puukhollar, -i s. kauppa-apulainen, kirjanpitäjä.

pykmest/ar, -ri s. rakennusmestari.

pyykkerska s. pyykkäri.

redar, -i s. laivanvarustaja. Reit pisi redariks.

rehtor ks. rähtör

reprys, -sä s. laukkuryssä, kulkukauppias.

repslaak/ar, -ri s. köydenpunoja. Ks. köytyr

roodman, -ni s. raatimies.

räht/ör, -ri, reht/or, -ri s. rehtori. Rähtör Rankkenin gohdall. S; rehtrim borti. N

saför, -i s. autonkuljettaja.

sanafyärär, -i s. huutokaupan apulainen, sananviejä.

satulmaak/ar, -ri s. satulaseppä. Hän ol jättänns satulmaakrin dyäs.N

sepsanter, -i, sipsanter, -i, sipsu s. laivakauppias.

skinnar, -i s. nylkyri. Ks. klovar

skriivar, -i s. kirjuri.

slahtar ks. lahtar

sliippar, -i s. veitsenterottaja.

snik/kar, -ri s. puuseppä. Meebli ovas snikkrill. N, ks. nikkar

sontkusk, -i s. lannanajaja. Ks. paskur

spruutmest/ar, -ri s. palokunnan ruiskumestari.

stast, -i, tastianar, -i s. kaupunginpalvelija. Pari tiima se jälkken go stast ja poliis oliva lähtennt tiähes. N

steederska s. siivooja.

stryykkerska, tryykkerska s. silittäjä.

sutar, -i s. nuohooja.

svarvarmest/ar, -ri s. sorvaajamestari.

sveepat v. pukea ruumis. Kalppi ko sveepatuk konti.

sveeppa, sveeppaja s. ruumiinpukija.

tastianar ks. stast

timperman, -ni, timper, -i s. kirvesmies. Mnää ota nuat timbermannit todistama. N

timprat v. tehdä puutöitä.

tinur, -i s. kattilanpaikkaaja, tinaaja.

tirehtöör, -i s. johtaja.

travi s. juoksupoika. Ko mnää oli Rahim puadis travin. Ks. karapoik, pikent, pasur

trekosmest/ar, -ri s. puutarhuri.

trenk, -i s. renki. Jos hyvä Jumal annais tipatta, et trenkpoik sais nukatta.

tronttoht/or, -ri s. hammasläkäri. Molemppatte leukkatten tronttohtor.

trumpar, -i s. rumpali. Jokattes kadungulmas trumbar hakkas trumppuas. N

tryykkerska ks. stryykkerska

tuffefalt/tar, -ri, tulfefalttar, tulförfalttar s. tullinhoitaja.

tuhksep, -ä s. halv. kyläseppä.

tumpindar, -i s. tynnyrintekijä.

upsyyninksman, -ni s. tarkastaja, päällysmies.

uurmaak/ar, -ri s. kelloseppä. Ko viitti käyttä järkkiäs, stää erinomast uurmaakri järkkiäs. N

varttesman s. metsätyönjohtaja. Ks. kvartesman

vookmest/ar, -ri s. vaakamestari. Handelsman viime rupes härnämä voogmestri yhdest vanhast rakkaudejutust. N

vosik, -a s. vuokra-ajuri. Menest hommama vosikk trapputte ette. K

värv/är, -ri s. värvääjä. Hän lähett semssi värvrej haukuttleema Suamem boikki kans sotta. N

ylösostaja s. ostoasiamies. Ks. porkar

ylösottaja s. puutavaran kirjaaja. Ylösottajaks em mnää uskalls snuu pistä. K

äknäine ks. oplaine

Puhuttelunimiä

Ale Aleksanteri. Moso Ale ol jo aikka sitt käskenn mnuu Alexandringousill. N

Amalja Amalia. Mnää menin Dorniaiste muari ja Kirsti Amalja siutt.N

Appe, Abbe Aabraham. Ankkri Abbe sanos, ettei Iiron darvitt lainkka neovo händ. N

Fiia Sofia, Serafia, Adolfia, Josefia. Moson gapteeni huushollerska, Fiia nimeldäs. N

Frankke, Frake, Fransu Frans. Mustaoja Frankke. N

Fretta Fredrika. Kalljola Fretta tlee tuppaha vähä kamalan gohinan gans. N

Fretu Fredrik. Tiula Fretull ol sitt vähä kamala vähti. N

Henna Henriikka. Puuvalli Henna.

Iiro Iisak. Hakkri Iiro. N

Jankke Johannes. Es snää, Jankke, kroopeijas paham bäält tee. N

Juljaana Juliaana. Ja mitä sano Juljaana? N

Kaapo Gabriel. Iso Kaapo.

Kalkke Karl. Anundilan Galkke. N

Karo Karoliina. Kaksos-Karo.

Kyär, -i Kustaa. Jo se men, sanos Kyär. N

Liiva ks. Ulla

Lut, -u Loviisa. Hän nais sen Gaukkembiäle Lutu. N

Luvissa Loviisa. Luvissankari.

Manda, Manta Amanda. Handelsman anno toise sedeli Edlall ja toise Mandall. N

Mint, -u Vilhelmiina. Vai o Vänni Mindull noin gomjas flikk. N

Niko Nikodemus, Nikolaus. Kaskisto Nikokin dul siihe. N

Penu Benjamin. Moson gapteenim basurpoik, Penu nimeldäs. N

Samp, -u Samuel. Riikolan gapteen ja Lella Sampp tliivas sinnk Katavkarihi. N

Sandra Aleksandra. Blomroosi Sandra englisiippe. K

Staava Kustaava. Staava sai palkkas ja läks. N

Stiina Kristiina. Tlee Stiina sisällk kaffeprikk kädesäs. N

Tanu Daniel. Mustaoja Frankke ja Telkklän Danu. N

Ulla, Liiva Olivia. Pärlunti Ulla.

Viku Viktor. Häpplämberä Viku, yks niit oikke mailma lopu miähi. N

Vilk, -u Vilhelm, Ville. Tasala Vilkum berindraha. N

Liikanimiä

Ammatin mukaisia

Jessus-Patola

Haitar-Virtane

Kukkas-Virtane

Laps-Virtane

Nopo-Virtane

Ruset-Virtane

Haju-Nuurlunt

Noki-Nuurlunt

Kanamuna-Kaako

Kel-Ruus

Knap-Ruus

Luuts-Ruus

Polis-Ruus

Rikas-Ruus

Ryjä-Ruus

Sep-Ruus

Kisu-Manta

Knap-Inker

Kukkar-Eeva

Kok-Lut

Lammas-Mart

Lumppar-Manu

Meri-Fretu

Naoltehta-Lehtone

Noopeli-Ville

Pankak-Ylen

Saun-Ylen

Paskur-Heinone

Pihk-inssinöör

Piki-Santer

Piparrut-Rantala

Pirt-Salone

Pits-inssinöör

Posti-Vigelius

Skrama-Noorlunt

Suutar-Jokko

Tori-Topi

Tollukas-Fagerström

Truut-Jalone

Kalatorim pimenys

Kolmentonni-Olka

Lonsi aurink

Pläkluadom prinsessa

Riukhänt

Suvi-Liis

Ulkonäön mukaisia

Hatpää-Laine

Iso-Aksu

Isonokkane-Noorman

Klemakont-Yrjälä

Kryky-Hennu

Lapi loiko

Pitk-Stiina

Porim pahakonttine

Riuk-Stiina

Valkopää-Ylen

Mielenlaadun mukaisia

Hoopo-Heinone

Hiljane-Heino

Hul-Toivoska

Hätä-Virta

Koko-Kauhi

Laisk-Österman

Makki-Toivoska

Markan-Kaapo

Proht-Aroska

Proto-Suamiska

Präjä-Hakala

Onneton-Rantane

Tenu-Riso

Tupsuu-Valtone

Merkkimiehiä ja muita mainittuja

Iso-Karvar

Iso-Kaapo

Iso-Söderlunt

Jees-Vainio

Kaksos-Karo

Kikkar-Ville

Maija-Manu

Melska mam

Rikas-Lehtone

Raamatu-Silvan

Hesu-Janne

Pirula Hanna

Mäki-Söderlunt

Korve Jop

Krannin Tapu

Nimittelyjä

aapo, aapone s. 1. vähäjärkinen, typerys. No olet tek kans oikke aapossi. 2. ahven.

aaprot, -i s. 1. heittiö, lurjus. En niim bali ko sormenbäätän mnää mein enä liikuttas se aabrotin dähde. N, 2. koristekasvi Artemisia abrotanum.

eläväine adj. vilkas, levoton, vallaton. Ennen kaitti kapan kirpui ko eläväise mukula.

enkla adj. yksinkertainen, mutkaton, helppo, yksioikoinen, tyhmä, naiivi. Se o nii enkla värkk, ett snuungi järkes siihem biissa. K; Pasurpoik ol hiuka enkla.

filunk, -i adj. ja s. ovela. Siin o ai olf filunki vikka. Ks. pelat

filur, -i s. veijari, ovela ihminen. Niit filurei piissa täsä mailmas.

flaasakas adj. vetelä, huolimaton. Kyl pitä olema flaasakkoi koko troik!

flat, -i s. kantelija, kielittelijä. Se ol jo koulus semne flat. Ks. flatku, fliti, fläykö, holo, hölö, proto, prätä, pölpö

flatist v. kannella, juoruta.

flatku s. suulas, juoruileva. Em mnää mikkä flatku ols, sanos Must-Mint ko joku Vasaraisten tiät kysys.Ks. flat, fliti, fläykö, holo, hölö, proto, prätä, pölpö

flatkutta v. 1. juoruilla, puhua pälpättää. 2. läpsyttää. Aalof flatkuttivap paatin kylkke.

fleno, flano adj. veltto, vetelä. Kene se meijä Jus on mahtant tulk, ko se on tomne fleno ja flano.

fletk, -u adj. veltto, vetelä.

fletkumper, -i s. velttoilija, vetelys.

fletkutel v. velttoilla, laiskotella. Se fletkuttel siink kotonurkis koko talve.

flikaflatik, -a s. tyttöhupakko. No tiätä nef flikaflatika!

fliti s. puhelias. Semne miäs kom puhele ja prohta niinko ämmä o fliti.Ks. flat, flatku, fläykö, holo, hölö, proto, prätä, pölpö

fläykö s. suulas, avosuinen. Ks. flat, flatku, fliti, holo, hölö, proto, prätä, pölpö

fläyköttä, fläykötel v. soittaa suutaan. No kyl siit ny on tarppeks fläykötet.

frek, -i adj. röyhkeä, hävytön. Et kehtasiki, mut se o ai ols semne frek.

friiher, -ra s. tyhjäntoimittaja, laiskuri. Tomssi friiherroi o jo tarppeks.

färjär, -i s. 1. veijari, velikulta. Snää olekki aika färjär! 2. värjäri. Hän ol Nuurlinkilf färjäri opis.

färm, -i adj. kerkeä, näppärä. Se ol aika nokkel ja färm poik. S

förpaiskat v. kirottu. Sengi förpaiskatuk kollo! S

gulas, -si s. keinottelija, huijari. Ei gulashmiljonäär. N

haaple adj. ja s. hupsu, höpsö, höperö naisihminen. Vaikk se semne iangaikkine haable ol flikkan ollesas. N

halunk, -i s. 1. hulttio, heittiö. 2. ostoasiamies. Firmatte halunki olivat tullis vastas kom parrui ajetti haminaha.

halvat s. kelmi, kutale. Se halvat men semssi tekemä. Ks. s. 154

hamppar, -i, hampuus, -i s. maankiertäjä, lurjus.

hampuseerat v. lurjustella. Hampuseeras sitt vaa. N

hampuus ks. hamppar

handel, -i adj. ja s. raajarikko. Mnuu miälestän domses siivettömät tuulmylly näyttäväk kamalild, ova juur niingo handel ihmne. N

hankkankalju s. halju, kelju. Semse hankkankaljun kans mnää en lähd mihinkkä.

hanttapul, -i s. heppuli, työtä vieroksuva, mitätön mies. Semssi hanttapulei täsäki o joutunk katlema.

hapo, hapa adj. ja s. hupsu, hassu, hätikkö. Ko se kaikk uudek konsti ja tavak koht onkkehes otta niingo mikäki hapo. N

hassakas adj. hassu, höpsö. Ei semsel hassakkal uskal mittäm puhhu.

hehkone adj. hehkeä, viehättävä. Hehkone flik.

herraslaakane adj. herraskainen. Tämä ruppe näyttämä herraslaagaseld. N

hirvhammas s. irvileuka. Pahukse hirvhamppak, kon dleevak keskell yät ihmsist pilkka tekemä. N

hirvitel v. irvailla. Vilkk hirvittel niingo susi kuuvalos. N

hoelo s. 1. ruipelo. 2. kahvelikuunari.

holo adj. 1. avosuinen, puhelias. Se ol holo suustas. 2. avara, väljä. Ks. flat, flatku, fliti, fläykö, hölö, proto, prätä, pölpö

holotta, hölöttä v. puhua pälpättää.

hoto adj. ahne. Kyll mar tua ja syädä, sanos joku hoto. K

hujop, -i s. pitkä, laiha mies. Ne oliva veljekse molemas semssi hujopei.

huksyäp, -ä s. laiskuri joka ei tee työtä ruokansa edestä. Tomssi huksyäppi täsä joutu kärsimä!

hoopo s. yksinkertainen ihminen, tyhmä.

hultte/n, -me s. heittiö, lurjus. Ens tlee tua hultten, Pajala Fretu. N

hunskel, -i s. lurjus. Aika hunskel se ol nuarempan.

hunsvot, -i s. 1. lurjus, kelmi, roikale. Kyll mar sen diätä mitä semne hunsvott sano. N, 2. lisäkiinnitysraksi eräissä väkipyörissä.

hurihait, -i s. heppuli, hunskeli. Ei siit hurihaitist mihinkkä ollu.

hättäne adj. hätäilevä, hätäinen. Ihmse ova nii hättässi näis asjois. N

höhlä s. hölmö, typerä. Hiuka yksinkertane, semne höhlä.

hölö s. avosuinen, puhelias. Ks. holo, flat, flatku, fliti, fläykö, proto, prätä, pölpö

hölöttä ks. holotta

hössättän v. hölmö, typerä. Ei Kalkke, kyll snää ole vähä hössättänn. N

iisu adj. ja s. turhanpuhuja, hulluttelija. Mitä mahdas snää Hakkri Iisu jäll ajak kokko? N

iisutel v. hullutella. Hän diuskas: Älä iisuttel! siihe mnuu jätt. N

ilkke/n, -me s. ilkiö. Muutma ilkkemep pakkasiva hollama, ettei stää tiäd. N

ilskat, -u v. pahankurinen, häijy. Oikke saastase ilskat mukul.

ilvat v. villitty, riivattu. Pruun läks menemä nii ilvatust. S

isose adj. mon. rikkaat, mahtavat. Isosten taodi ja kööhättem pankako ne ova nii mainitu.

ittiäs täyn mahtava, ylpeä. Ittiäs täynn niinko Miko mul.

juato adj. ja s. juoppo. Kyl juaton tuamset tiädetä.

julm, -a adj. ruma, kauhea. Jokko ol iso, julm miäs.

jumalatone adj. jumalaton. Oles snää sendä jumalatone. N

kaaho adj. ja s. hölmö, vähäjärkinen.

kaahotel v. hölmöillä. Snää täsä kaahottlek, kodes ymmär otta aja merkeist vaari. N

kaffetrat, -i s. kova kahvinjuoja.

kahel, -i adj. ja s. hupsu, höpsö. Se kulk semsen kahelin kirjois.

kahko adj. ja s. hölmö, hupsu. Välist joku kahko jänes anno sen dappa ittes. N

kahkotel v. hölmöillä. Älkkä siink kahkotelk!

kako adj. ja s. 1. hölmö, hupsu. Se ol aika kako. 2. kaakko, itäetelä. 3. kaakkuri.

kalp/pi, -ja adj. kalpea, kamala, kolkko. Kattel luinauttel vähä kalppjast stää äijä ja ämmä. N

kepsakas adj. kepeäliikkeinen, keikaileva. Kepsakas flik.

kitiviur, -u s. mariseva, mankuva, turhista valitteleva ihminen. Olivak kitiviurui koko suku.

kituspiik, -i s. itara, saita. Ei se kituspiikk andanns se enemppä. N

klaak/kar, -ri s. saamaton, vätys. Ajatelkkast, ko nek klaakkrik kattliva vauhkottliivas siin. N

klahnakas adj. ja s. hidas, saamaton. Oi voi ko se ol klahnakas siin rualaitosas!

klein, -i adj. ja s. 1. hoikka, laiha. Semne nuar kleinimpaikkanem poik. 2. reumatismi, leini.

klemakont, -i adj. ja s. kampurajalka, puujalka. Klemakont-Yrjälä.

klippar, -i s. viekastelija, mielistelijä. Handelsmanneis pakka olema hiukan klippari vikka.

klipuliukkar, -i s. veijari, huijari.

klivaro s. nuoleskelija, mielistelijä.

klivat v. nuoleskella.

klook, -u adj. omituinen, merkillinen. Klookk kapen o, saamaren glookk kapen. N

klooppar, -i s. kömpelö, koheltaja.

klop, -i s. 1. pojanvintiö. Ne Vuatlan gyläm bojanglopi ova niim bahoi suustas. K, 2. lankunpätkä.

kluusakas adj. epäsiisti vaatetukseltaan. kluusakas mukul.

kläp, -i s. kakara. Ei siit kläpist ikänäs kelvolist ihmist tul. N

knääk, -ä adj. ja s. heiveröinen, heikko, ruipelo. Mnää kon dämnen gnääkk ole. K

koetussormaus s. esikoinen, oik. pellavanloukutuksen koe-erä. Meil ei olekkan kon koetussormaus ja kraapekakko. Ks. kraapekakko

kohmo adj. ja s. kohmeloinen. Hänem bääs ol sukkelan gohmo. N

koijar, -i, skoijar, -i s. veijari, huijari.

kollerpyt, -y s. juoruilija. Semsel iankaikkiselk kollerpytyl mnää en san mittä.

kompo adj. ja s. kankeajalkainen. Jos olis olk kompo, ni olis kaatun mut jos ei olis ol, ni ei olis lainkkan komproin.

konu adj. ja s. kelju, tylsä, ikävä. konumaine olo.

kooho adj. ja s. hupsu, hassu. Ei munatodi olekkan gaikkjan goohomppa lääkett yskähä. N

koohotta v. mennä touhuta. Lak nyk koohottamast!

koppasman, -ni s. mahtailija, öykkäri. Siin onki oikken koppasman.

kotokaaho adj. ja s. höpsö, hupsu. Ei se mikkä hul ollu, se ol vaa semnen kotokaaho.

kotokauhi adj. ja s. kotityranni. Se ensmäine miäs ol oikken kotokauhi.

kraapekakko s. perheen kuopus, oik. viimeisistä jauhonrippeistä leivottu hiivaleipä. Ks. koetussormaus

krahu adj. villi, vauhko, ylivilkas.

kraist, -i adj. ruipelo, hontelo.

kranttu adj. nirso. Tul niin krantuks, etei mikkän kelvan.

krekkal, -e s. retku, juoppo. äijän krekkal.

krisa adj. ja s. riitaisa, hankala.

krisat v. riidellä.

krohelo adj. ja s. kömpelö, tohelo, tökerö. Kyll hän mais o mond krohelon dyät tehn. N

kroheloid v. toheloida.

kromo, kromi adj. ja s. romuluinen, roteva. Oikke aika äijänkromo.

kronkel, -i adj. oikutteleva, äksy, monimutkainen. Semne miäs tämsen grongeli heosjutunki vissim barhaten glaara. N. -pyt, -y adj. oikutteleva, äksy. Semssi kronkelpytyi ne oliva molema.

kronklat v. äksyillä, oikutella. Se kronklas kamalaste ruastas.

kroponik/kar, -ri s. taitamaton tekijä, tuhertelija. Kyll hän oikken groponikkar sendä o ylimäise isä rinnall. N

kropone adj. rosoinen, karkea.

kruip, -i adj. ja s. laiha, hontelo, ruipelo. Surkki kruip se ol.

kryhy adj. ja s. kyttyräselkäinen. Se ol piänest saak kryhy.

krympkraat/ar, -ri s. taitamaton räätäli. Kyl housuist näys, et ne ol sen krympkraatrin tekossi.

krämp, -ä s. kampura. Ol vialoine, semnen grämppkonttine. K

krämpät v. kampata, tehdä jalkakamppi. Hän trumffas ja krämppäs, josei muuto saanp pallo pois. K

kränä s. ja adj. 1. riitaisia, toraisa ihminen, riita. Semnem pahuksen kränä se ol koko ikäs; ne olivak kränäväleis. 2. risu. kuusen kränä. Ks. kräky

kränittä, kränist v. riidellä, vastustaa. Onk jolla jottan kränittämist?

krääkö s. ruipelo. Tämnen grääkö ko mnääki ole. K

kuato s. 1. roska, rikka. Siälls se kiärtel vedes kuatotte joukos. N, 2. haukk. sana. Vai nukkuma snää ruppe, sengin guato! N

kuivanketine adj. kuivakas, laiha. Laeham bualinen guivangetine miäs. S

kunkkan kelppamaton adj. kelvoton, mitätön. Hän olis, tiämäs, kans tehn mnuu veisun gunkkan gelppamattomaks. N

kunnavaevane adj. ja s. huoltoapua nauttiva. Kunnavaevasekki ny vissi ovap pyhäpaserull. K

käp/pi, -jä adj. kepeä, nopea. Se ol käppi konteistas.

laapakas, loopakas adj. veltto, vetelä, laiska.

liähki adj. ylivilkas. liähki mukul.

loiko s. 1. pitkä löysä vaate. 2. pitkä veltto lurjustelija. Lapi loiko.

looter, -i adj. veltto, välinpitämätön.

lootrat v. laiskotella.

lorv, -i adj. laiska, vetelä.

luukonsul, -i s. konstin haukkumanimi, hän kun jakoi laivassa lihaannokset.

lärvmaak/ar, -ri s. suunsoittaja.

lärvitel v. puhua roskaa. Lak lärvitlemäst!

maaruaju s. heittiö, lurjus, hunsvotti. Sengi maaruaju! N

maffine adj. mahtaileva. Ol se vähä maffist juttu.

makupers, -e, makur, -i s. herkkusuu. Se o ikäs ols semne makupers.

matal, -a adj. 1. matala. 2. yksinkertainen, ei oikein täysijärkinen. Poik park ol hiuka matal niinko isäki.

muat, -i s. lurjus, huijari, ryökäle. Olettak tes, saastase muati, vallan guuroiks tull? N

mölö adj. ja s. yksinkertainen, hölmö.

mörk, -i adj. alakuloinen, masentunut. O se nii mörki