Sevillan parturi eli Turha varovaisuus: Komedia neljässä näytöksessä
()
About this ebook
Related to Sevillan parturi eli Turha varovaisuus
Related ebooks
Sevillan parturi eli Turha varovaisuus: Komedia neljässä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAikansa lapsipuoli Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJääkärin muistelmia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHannu; Nuori Anssi; Sydän ja Kuolema Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMajakanvartija ym. kertomuksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKultala Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVänrikki Stoolin tarinat (suom. Manninen) Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVänrikki Stoolin tarinat (suom. Cajander) Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMuistelmia ja matkakuvia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVälskärin kertomuksia 1 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPako Egyptiin Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSietämättömiä tilanteita Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSavua Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHuonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVälskärin kertomuksia 1 Kuninkaan sormus. Miekka ja aura. Tuli ja vesi. Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHaudankaivajan kertomuksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTähtien alla: Romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTeuvo Pakkala Kirjailijakuva Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSarmatian Orfeus Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSinivuokkoja Suomen salomailta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNiin vahva kuin olen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSaara: Romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFaust 1 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJääkärien jäljiltä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHelsinkiin Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPieni helmivyö Suomen runoja koulunuorisolle Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPuoli-luonne: Kuvaus Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSetä Frans Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNeljäs käsky: kirja äidistä ja pojasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYhdyselämää Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Reviews for Sevillan parturi eli Turha varovaisuus
0 ratings0 reviews
Book preview
Sevillan parturi eli Turha varovaisuus - Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais
Pierre Augustin Caron de Beaumarchais
Sevillan parturi eli Turha varovaisuus
Komedia neljässä näytöksessä
Julkaisija – Good Press, 2022
goodpress@okpublishing.info
EAN 4064066342050
Sisällysluettelo
ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
TOINEN NÄYTÖS.
KOLMAS NÄYTÖS.
NELJÄS NÄYTÖS.
Kirj.
BEAUMARCHAIS
Franskan kielestä suomentanut K. Cronstedt
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1879.
Henkilöt:
KREIVI ALMAVIVA, Espanjan grandi.
BARTHOLO, lääkäri.
ROSINA, hänen holhottinsa.
FIGARO, parturi.
DON BAZIL, musikin-opettaja.
LA JEUNESSE, |
L'ÉVEILLÉ, | Bartholon palvelijoita.
YKSI NOTARIUS.
YKSI TUOMARI.
OIKEUDENPALVELIJOITA ja KÄSKYLÄISIÄ soitoilla.
Tapahtumapaikka: Sevilla; ensimäisessä näytöksessä kadulla Rosinan ikkunain alla, sitten Bartholon asunnossa.
Kun surusanoma saapui sen nuorukaisen tapaturmaisesta kuolemasta, jonka muotokuvan näemme alkulehdellä ja jonka viimeisen yön hedelmä tässä ilmestyy, herätti se kaipausta ei ainoastaan niissä, jotka sukulaisuuden ja ystävyyden siteillä olivat häneen liittyneet, vaan varmaankin kaikissa, joille työ meidän kansallisen sivistyksemme puolesta on kallis ja rakas. Tuoni oli kylmänkiiltävällä viikatteellansa katkaissut elämän niin toivorikkaan, oli riveistämme temmannut pois taistelun niin innokkaan. Tuskin ori Kaarle Cronstedt ottanut ensimmäiset itsenäiset askeleensa elämän uralla, kuin jo silmä sammui, veri jäähtyi, ja se elon aamu, joka ennusti kaunista päivää, peittyi surupilviin.
Vapaherra Kaarle Alfred Cronstedt syntyi Helsingissä v. 1860 Tammikuun 27 p. Hänen vanhempansa olivat Yhdyspankin tirehtööri, vapaherra Juhana Cronstedt ja tämän vaimo, vapaherratar Olga Beatrice Cronstedt. Nuori Kaarle sisäänkirjoitettiin kymmenvuotiaana Helsingin ruotsalaiseen yksityislyseoon ja jatkoi siinä sillä menestyksellä lukemistansa, että hän ylimmäisestä luokasta ensimmäisenä päästettiin yliopistoon 15 p. Toukok. v. 1878. Jo kouluajallaan hän osoitti harrasta halua toimia kansan hyväksi. Niinpä hän usein jakeli isänsä maatilalla oleville palvelijoille huvittavia ja hyödyllisiä kirjasia; mielellään oleskellen kansan parissa hän tuli sen rakkaaksi ystäväksi, koska hän kertoeli sille opettavia asioita. Eipä hän aikoinaan olisi epäillyt antautua kansakoulun opettajan raskaasen toimeen. Ja kun hänen käsitteensä enemmän kehkeyivät ja antoivat ikään kuin tukea nuorukaisen epämääräisille tunteille, niin tämä kansanharrastus muodostui kansalliseksi harrastukseksi. Hänen vielä koulupenkillä istuessa syttyi hänessä palava halu oppia Suomen kieltä; ja lienee joskus sattunut niinkin, että muut aineet saivat kärsiä sen rinnalla.
Tämä hänen mielihalunsa kasvoi vaan ja vahvistui, kun hän oli jättänyt koulun. Ahkeran työn perästä oli tullut se suloinen hetki, jolloin nuorukainen hehkuvin mielin kiinnittää ylioppilaslyyryn lakkiinsa. Yht'äkkiä on koulun ahdas piiri laajentunut rajattomiksi. Loitolla näkee hänen innostunut silmänsä suurten maalien viittaavan, nuoruuden täydelle voimalle hän huomaa avaroja aloja olevan valloitettavana. Vaan näitä ylioppilaan idealia ei suinkaan saavuteta siten, että niitä vaan kädet ristissä ihaillaan. Paljaisin haaveksimisiin Cronstedt ei tyytynytkään, sillä raitis ja uhkuva elonvoima asui hänessä. Tuskin oli hän muutamia päiviä ollut ylioppilaana, ennen kuin hän ryhtyi toimeen, jonka kautta hän tahtoi harjautua Suomen kieleen samalla kuin kantaa kortensa isänmaalliseen työhön. Perehtyneenä Franskan kieleen rupesi hän entisen, rakastetun opettajansa, maisteri F. W. Rothstenin johdolla suomeksi kääntämään Alfred de Vignyn mainiota romaania Cinq-Mars. Tällainen tehtävä tarjoo suuria vaikeuksia sillekin, joka lapsuudestaan tuntee kansan kieltä, mutta paljoa suuremmat ne ovat sille, joka harvoin sitä on kuullut Suomalaisen suusta ja jonka on luottaminen omaan kieliaistiinsa. Näistä vaikeuksista huolimatta Cronstedt tavattomalla ahkeruudella ja tarkkuudella jatkoi työtänsä, niin että vuoden lopussa oli suorittanut suurimman osan käännöstänsä. Sen päätettyänsä hän heti tuumi samanlaisen työn jatkamista ja alkoi kevään puolella kääntää Beaumarchais'in tekemää näytelmäkappaletta Sevillan Parturi. Tätä loppuun saattaaksensa, ennen kuin kesäksi jättäisi kotinsa, hän työskenteli mitä suurimmalla innolla; vieläpä viimeisinä aikoina käytti yötkin siihen. Oliko se aavistus, että hänen työaikansa olisi niin lyhyt, joka kiihdytti häntä näin kuumeentapaiseen ahkeruuteen? Viimeiset korjaukset tahtoi hän jättää siksi kun hän, kesän vietettyänsä suomalaisissa seuduissa ja tutustuttuaan kansan rikkaasen kieleen, syksyllä palaisi kotiin.
Ilomielin hän sen vuoksi oli odottanut suven tuloa. Muutamain toveriensa kanssa hän päätti asettua Keuruulle, joka seutu erittäin on tunnettu kauniista, puhtaasta kielestään. Täällä hän myös voi oppia tuntemaan Suomalaisen luonnetta ja tapoja hänen omassa kodissaan sekä ihailla Suomen luonnon suloutta. Vaan ne hedelmät, jotka varmaankin tämmöinen matka olisi tuottanut, eivät päässeet kypsymään: kalman henki ne kylmi. Eräänä kauniina Heinäkuun päivänä läksi hän parin kumppaninsa kanssa järvelle huonossa venheessä, joka vähän matkan päässä rannasta täyttyi vedestä. Koska Cronstedt oli hyvä uimari, hän ei epäillyt uiden pyrkiä maalle päin. Vaan tässä hänen voimansa pettyivät, erittäin kun hänen vedestä raskas pukunsa kovin painoi häntä. Ainoastaan muutama syli rannasta hänen viimeiset voimansa raukesivat ja hän vaipui syvyyteen. Tämä tapahtui 10 p. Heinäkuuta v. 1879.
[Lähelle surmapaikkaa aikovat Keuruulaiset asettaa muistokiven vainajalle. Hänen muistoansa säilyttää niillä seuduin myös se kaunis rahalahja, jonka isänsä antoi kunnan käytettäväksi kansaa hyödyttäviin tarkoituksiin.]
Nuoruuden kukoistuksessa hänet siis kova kohtalo riisti pois elämästä,