Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Hairauksia
Hairauksia
Hairauksia
Ebook92 pages39 minutes

Hairauksia

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

"Hairauksia" – William Shakespeare (käännös Paavo Emil Cajander). Julkaisija - Good Press. Good Press on moneen tyylilajiin keskittynyt laajamittainen julkaisija. Pyrimme julkaisemaan klassikoita ja kaunokirjallisuutta sekä vielä löytämättömiä timantteja. Tuotamme kirjat jotka palavat halusta tulla luetuksi. Good Press painokset ovat tarkasti editoitu ja formatoitu vastaamaan nykyajan lukijan tarpeita ottaen huomioon kaikki e-lukijat ja laitteet. Tavoitteemme on luoda lukijaystävällisiä e-kirjoja, saatavilla laadukkaassa digitaalisessa muodossa.
LanguageSuomi
PublisherDigiCat
Release dateDec 14, 2022
ISBN8596547463238
Hairauksia
Author

William Shakespeare

William Shakespeare was born in April 1564 in the town of Stratford-upon-Avon, on England’s Avon River. When he was eighteen, he married Anne Hathaway. The couple had three children—an older daughter Susanna and twins, Judith and Hamnet. Hamnet, Shakespeare’s only son, died in childhood. The bulk of Shakespeare’s working life was spent in the theater world of London, where he established himself professionally by the early 1590s. He enjoyed success not only as a playwright and poet, but also as an actor and shareholder in an acting company. Although some think that sometime between 1610 and 1613 Shakespeare retired from the theater and returned home to Stratford, where he died in 1616, others believe that he may have continued to work in London until close to his death.

Related to Hairauksia

Related ebooks

Reviews for Hairauksia

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Hairauksia - William Shakespeare

    William Shakespeare

    Hairauksia

    EAN 8596547463238

    DigiCat, 2022

    Contact: DigiCat@okpublishing.info

    Sisällysluettelo

    ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    Toinen kohtaus.

    TOINEN NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    Toinen kohtaus.

    KOLMAS NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    Toinen kohtaus.

    NELJÄS NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    Toinen kohtaus.

    Kolmas kohtaus.

    Neljäs kohtaus.

    VIIDES NÄYTÖS.

    Ensimmäinen kohtaus.

    ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

    Sisällysluettelo

    Ensimmäinen kohtaus.

    Sisällysluettelo

    Sali herttuan hovilinnassa.

    (Herttua, Aegeon, vanginvartija, oikeudenpalvelijoita

    ja muita seuralaisia tulee.)

    AEGEON.

    Solinus, jatka, surma mulle säädä,

    Ja kuolotuomiolla tuskat päätä.

    HERTTUA.

    Äl' intä, Syrakusan kauppias.

    Sun hyväkses en loukkaa lakejamme.

    Se riitaisuus ja vaino, jonka nosti

    Taannoinen herttuanne herja teko

    Mun maani kunnon kauppiaita kohtaan —

    Joilt' ynsä laki otti lunnaiks veren,

    Kun henkeään ei rahall' ostaa voineet —

    Pois tuimast' ajaa katseestani säälin.

    Näet, verivaino tuo kun alkoi meidän

    Ja korskain kansalaistes välillä

    Niin juhlallinen kansanpäätös lehtiin,

    Niin Syrakusassa kuin meilläkin,

    Kaikk' estää kauppa vihollisen maalla.

    Ja vielä lisäksi: ephesolainen

    Jos tulee Syrakusan markkinoille,

    Tai taas jos syrakusalainen saapuu

    Epheson satamaan, niin surman saa

    Ja tavaransa menee herttualle,

    Jos tuhatta ei markkaa suorita

    Sakoiksi hän ja päänsä päästimeksi.

    Sun varasi, jos kuinka arvataan,

    Ei nouse ylemmäksi sataa markkaa;

    Siis laki tuomitsee sun kuolemaan.

    AEGEON.

    Se lohduttaa: kun tuomioni saan,

    Niin tuskat päättyy päivän laskemaan.

    HERTTUA.

    Lyhyeen kerro, Syrakusan mies,

    Min tähden kotikaupunkisi jätit

    Ja miksi tulit tänne Ephesoon.

    AEGEON.

    Ei vaikeampaa tehtävätä lie

    Kuin kertomattoman on tuskan kerto.

    Mut, jotta mailma tietäis, että surmaan

    Mun luonnonkäsky vei eik' inha rikos,

    Niin kerron minkä sallii suruni.

    Ma Syrakusass' olen syntynyt;

    Nain vaimon, jok' ois onnen mulle tuonut

    Ja minä hälle, jos ois onni suonut.

    Iloa oli elo; varat karttui

    Etuisain matkain kautta Epidamnoon,

    Joit' usein tein. Mut toimijani kuoli,

    Ja pelko, ettei kauppa menis lamaan,

    Mun riisti hellän vaimon sylistä.

    Kuus' kuukautt oltiin erin; silloin hän —

    Vaikk uupumallaan mielitaakkans' alla,

    Tuon rangaistuksen, jok' on vaimon osa —

    Jo ryhtyi toimiin mua seuratakseen

    Ja pian terveenä mun saavutti.

    Et aikaakaan, niin onnellinen äiti

    Hänestä tuli kahden sievän pojan,

    Jotk', ihmeeks, niin ol' yhdennäköiset,

    Ett' erottaa vain nimestään ne saattoi.

    Samassa talossa ja samaan aikaan

    Kaks poikaa kansan-vaimo synnytti

    Niinikään kaksoiset ja yhdenmoiset.

    Kun perin köyhät oli vanhemmat,

    Ne pojilleni palvelijoiks ostin.

    Pojista moisist' ylen ylväänä

    Hopitti vaimo usein kotimatkaan;

    Väkisin suostuinkin. Ah liian varhain

    Tulimme laivaan! Tuskin peninkulman

    Olimme Epidamnost' ehtineet,

    Kun tuulta aina totteleva syvyys

    Jo antoi turmiokkaan tuhon merkin.

    Ei enää ollut suurta toivoa.

    Hämärä valonhäive taivaalta

    Vain teki tuskaiselle tunnollemme

    Pikaisen surman kahta varmemmaksi.

    Sit' iloll' oisin itse syleillyt,

    Mut vaimoni kun lakkaamatta itki —

    Hän itki ennalta, kun näki vaaran —

    Ja poika-kullat saineest' uikuttivat —

    Tavasta vain ja vaaraa tuntematta —

    Mun täytyi meille saada viivykettä,

    Ja tämän sain, — ei muuta neuvoa:

    Veneeseen merimiehet pakons' otti

    Ja meille laiva jäi, jo hukkumallaan.

    Emonen, enin arka kuopuksestaan,

    Sitaisi tämän pieneen hätämastoon —

    Jok' aina myrskyn vuoks on varana —

    Ja toisistakin kaksoisista toisen.

    Minä toisist' yhtä hyvää pidin huolta.

    Näin tehtiin lasten. Vaimoni ja minä,

    Kummankin silmä missä silmäterä,

    Molempiin maston päihin sitouduimme,

    Ja ajelimme heti virran mukaan

    Päin Korinthoa, niinkuin luulimme.

    Mut vihdoin silmäns' aurinko loi maahan,

    Hajoittain usman, joka meidät peitti.

    Ja ikävöidyn valon voimasta

    Tyventyi meri, ja me havaitsimme

    Kaks laivaa,

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1