Bucolica
By Virgil
()
About this ebook
Virgil
Publius Vergilius Maro – or Virgil – was born near Mantua in 70 BC and was brought up there, although he attended schools in Cremona and Rome. Virgil’s rural upbringing and his affinity with the countryside are evident in his earliest work, the Eclogues, a collection of ten pastoral poems. As an adult Virgil lived mostly in Naples, although he spent time in Rome and belonged to the circle of influential poets that included Horace. He also had connections to leading men within the senatorial class and to the Emperor Augustus himself. Following the Eclogues, Virgil wrote the Georgics, a didactic poem, and thereafter began his longest and most ambitious work, the Aeneid. He died in Brindisi in 19 BC.
Related authors
Related to Bucolica
Related ebooks
Bucolica Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKankuri ja hänen aarteensa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsCanzio, Selman juonet Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKymmenen savun kylä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRitvalan ilovalkeat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsGösta Berlingin taru 2 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLoppiaisaatto eli Miten mielitte Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSinisen kammarin uni: - Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHairauksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKarkurit Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVeljekset Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsCymbeline Rating: 4 out of 5 stars4/5Eri asein Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRanskalaisia kansansatuja ja tarinoita Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLokakuun morsian Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOrleans'in neitsyt: Romantillinen murhenäytelmä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPimeänpirtin hävitys Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAmalia ystävämme: Yksinäytöksinen huvinäytelmä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsValkoinen kameeli ja muita kertomuksia Itämailta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSalaminin kuninkaat: Murhenäytelmä viidessä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLoppiaisaatto Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMiten haluatte Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsBruno Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMusta kääpiö Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsEi saavu satamaan Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMiten valitsette Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsÄärimmäisessä talossa Näytelmä viidessä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKesämökin tositaruja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVanhasta kylästä ynnä muita kertomuksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNurmi-Tuomas: seitsemän kertomusta Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related categories
Reviews for Bucolica
0 ratings0 reviews
Book preview
Bucolica - Virgil
Virgil
Bucolica
Julkaisija – Good Press, 2022
goodpress@okpublishing.info
EAN 4064066342364
Sisällysluettelo
Kansi
Nimiösivu
Teksti
Kouluin tarpeeksi suomentanut R. Mellin.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Chr. Ev. Barck 1866.
Ensimäinen Ecloga.
Tityrus.
Meliboeus.
Tityrus! Sinä vaan lepäilet tuuhian saksantammen suojassa ja soittelet hienolla huilullasi maaseutuisia lauluja; me jätämme isänmaamme alueen ja ihanat kedot; me pakenemme syntymätienoiltamme; sinä, leutona puitten varjossa, annat metsäin kaikuilla sorian Amaryllisi nimeä.
Tityrus.
Oi Meliboeus! Jumala on suonut meille tämän tyvenen elämän. Sillä jumala on hän ainian minulle oleva; hänen alttariansa on hentoisen karitsan veri lammas-pihatoistani usein kostutteleva. Hän on sallinut lehmäni, kuten näet, kuljeksia laitumella sekä itseni soitella mitä tahdon.
Meliboeus.
Empä kadehdi; paremminpa kummastelen; sillä niinpä kovin on hämminkiä yleensä näillä tienoin. Katsosta! Itse häätelen, murheellisna, vuohiani pois; ja tätä, Tityrus, tuskin saan enää edemmäksi; sillä tänne tihiään pähkinäpuistoon jätti se vastikään kaksoiset, karjan toiveen, jotka se, voi kuitenki! paljaalle kalliolle synnytti. Tätä onnettomuutta muistan ukkosen lyömäin tammien usein minulle ennustaneen, jollei mieleni olisi nuria ollut. Usein ennusti sitä paha-aaveinen variski ontelosta raudustammesta. Mutta sanosta minulle, Tityrus, kumminki, kuka tuo Jumala onpi.
Tityrus.
Kaupungin, jota Romaksi kutsuvat, pidin, tuhma, tämän meikäläisen kaltaisena, jonne meidän, paimenten, usein on tapa ajella lampaitten hentoja sikiöitä. Näin tiesin penikatki koirain, näin vohlatki emäinsä näköisiksi; näin oli tapani vertailla isoja pienempiin. Mutta minkä verran kypressin on tapa korottaa latvansa notkeitten heisipensaitten seassa, saman verran tämäki kaupunki korottaa päänsä muitten keskellä.
Meliboeus.
Ja mikä oli sinulla niin tähdellisenä syynä saada Romaa nähdä?
Tityrus.
Vapaus, joka hiljan ainaki katsahti minun, saamattoman, puoleen, sittekun partani jo harmaampana varisi ajajalle; katsahti ainaki puoleeni ja tuli pitkän ajan perästä, sittekun Galatea oli minun heittänyt ja Amaryllis tullut ystäväkseni. Sillä, sen tunnustan: niin kauvan kun Galatea oli hempenäni, ei ollut minulla toivoa vapaudesta eikä huolta omaisuudesta; vaikka uhri-eläviä kuinka paljo olisi