Suomalaisen kirjallisuuden historia
By Eino Leino
()
About this ebook
Read more from Eino Leino
Jumalainen näytelmä: Helvetti Rating: 4 out of 5 stars4/5Jumalainen näytelmä Rating: 4 out of 5 stars4/5Jumalainen näytelmä: Kiirastuli Rating: 4 out of 5 stars4/5Rahan orja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset XVI Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHelkavirsiä I-II Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset I Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset VIII Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset V Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset II Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisen kirjallisuuden historia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset VI Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsElina Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJuhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKivesjärveläiset; Simo Hurtta; Bellerophon Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKypron prinsessa 4-näytöksinen satunäytelmä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset IV Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLalli; Tuomas piispa; Maunu Tavast Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset X Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTyön orja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset VII Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPaavo Kontio Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset XI Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisen kirjallisuuden historia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset XIII Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNaisen orja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKootut teokset IX Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related to Suomalaisen kirjallisuuden historia
Related ebooks
Suomalaisen kirjallisuuden historia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLukijan silmin: Matkalla Kafkaan, runoon ja Viroon Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisen kirjallisuuden vaiheet Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisia kirjailijoita Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJulius Krohn runoilijana Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSäkeniä, Kokous runoelmia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRunous ja runouden muodot: Kirjoitelmia. Runoja. Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVerta tihkuva ruusu: valikoima Olof Lagercrantzin runoja suomeksi Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuuden vuosikymmenen ajoilta: Muistelmia Suomesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRe: Lovecraft: Suomentajan huomautuksia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSotasaalista Itä-Karjalasta: suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944: - Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMaailmaa kierrellessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsW.R.B.G. Walter Runeberg - elämä ja taide Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsElias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMinun ja Brinsessan maailma, 1946 - 1949 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsBrontësta Lagerlöfiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKahdeksantoista runoniekkaa Valikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen, Puhakan, Räikkösen y.m. runoja ja lauluja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLeo Mechelinin elämä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMarsalkan kotiinpaluu Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKatter - Kissoja: antologia ruotsinkielisiä runoja suomennoksineen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsGorgias Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuljetut vaunut: eli Kadonnutta aikaa etsimässä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsZacharias Topelius Elämä ja toiminta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuninkaan-alut: Historiallinen näytelmä viidessä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSamovaari ja Huopatossu: Yrjänän pakinoita Laatokka-lehdessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPaul Nicolay: Elämänkuvaus Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKalevalan avain Rating: 3 out of 5 stars3/5
Reviews for Suomalaisen kirjallisuuden historia
0 ratings0 reviews
Book preview
Suomalaisen kirjallisuuden historia - Eino Leino
Eino Leino
Suomalaisen kirjallisuuden historia
Julkaisija – Good Press, 2022
goodpress@okpublishing.info
EAN 4064066341350
Sisällysluettelo
JOHDANTO
I.
II.
UUSROMANTINEN AIKA.
JOHDANTO:
Sisällysluettelo
VALMISTAVA AIKA.
(1542-1835)
Kyliä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen.
Mikael Agricola.
1. Kieli ja kirjallisuus.
Kirjallisuus on maan tulkki. Kirjallisuus on kansakunnan kuvastin. Kirjallisuutensa kautta kansa haastaa ilmoille, mitä se on tuntenut ja kuvitellut kauneinta, tahtonut, toivonut ja pyrkinyt pyhintä maailmassa. Ilman kirjallisuutta on kansa kuin sokea, kuin kuuromykkä. Vasta omankielisen kirjallisuutensa kautta kansa oppii itsensä tuntemaan ja tekemään itsensä myös muille kansoille ymmärrettäväksi.
Kirjallisuutensa kautta kansa liittyy itseään suurempaan yhteyteen: ihmiskuntaan.
Kieli on kirjallisuuden väline. Kielen täytyy taipua notkeasti kirjailijan sisäisiä tarkoitusperiä ilmaisemaan, jos hänen mieli voida välittää niitä lukijakunnalleen. Kielen kehitys vaatii usein pitkän valmistavan ajan, ennenkuin varsinainen kansalliskirjallisuus voi puhjeta kukkimaan. Suomalaisen kirjallisuuden historiassa se on vaatinut lähes kolme vuosisataa. Enemmän kuin suomalaisen kirjallisuuden ne ovat suomenkielen ja suomalaisen sivistyksen historiaa.
2. Suomalaisen kirjakielen synty.
Suomalainen kirjakieli on kansamme uskonnollisen tarpeen synnyttämä. Katoolisena aikana oli kirkon, koulun ja kaiken korkeamman sivistyksen kieli meillä niinkuin muuallakin maailmassa latina. Mutta Lutherin opin mukaan oli kansalle kansan omalla kielellä jumalan puhdasta sanaa saarnattava. Suomalaisen kirjakielen synty sattuu sentähden yhteen uskonpuhdistuksen tulon kanssa Ruotsin valtakuntaan.
Suomen varsinainen uskonpuhdistaja ja ensimmäinen todella lutherilainen piispa oli Mikael Agricola (1508-1557) kalastajan poika Pernajan pitäjästä. Koulunsa hän oli käynyt Viipurissa ja Turussa ja suorittanut maisterintutkinnon v. 1539 Wittenbergin yliopistossa, Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin omien silmäin alla. Jo täällä hän oli alkanut kääntää suomeksi Uutta Testamenttia, joka kuitenkin ilmestyi painosta vasta v. 1548. Sitä ennen hän oli ehtinyt toimittaa kansalleen Aapisen (»Abc-kiria») ja Rukouskirjan. Edellinen, joka ilmestyi painosta v. 1542, on ensimmäinen suomenkielinen kirjateos.
Suomessa ei siihen aikaan ollut yhtään kirjapainoa. Kaikki täytyi painattaa Tukholmassa. Useimmat Agricolan kirjat ilmestyivät vielä tekijän kustannuksella. Harvat ostivat ja lukivat niitä. Kaikista hankaluuksista huolimatta Mikael Agricola jatkoi kirjallista toimintaansa, julkaisten vielä osia Vanhasta Testamentista ynnä kirkonmenojen uudistamista koskevia teoksia. Myöskin maallisia tietoja hän teoksiinsa siroitteli. Näin tuli hänestä suomalaisen kirjakielen isä. Hänen kauttaan vakiutui länsisuomen murre maamme kirjakieleksi.
3. Vanhimmat suomalaiset lakitekstit.
Vanhin tunnettu suomalainen lakiteksti on Herra Martin, Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisen, suorittama Ruotsin maanlain suomennos (1548), jonka käsikirjoitusta säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Hänen työnsä lähin jatkaja oli Pohjois-Pohjanmaan rovasti ja lainlukija Ljungo Tuomaanpoika, joka suomensi sekä Ruotsin maanlain (1601) että kaupunginlain (1609). Molemmat nämä suomennokset jäivät, kuten Herra Martinkin, painattamatta.
Vaikka kaikkien Ruotsin alammaisten oli Ruotsin lakia toteltava, ei hallitus paljoakaan välittänyt lakiensa ja asetuksiensa suomenkielelle toimittamisesta. Yksityiset miehet saivat sitä tehdä, vieläpä omalla kustannuksellaan. Näistä on lainlukija Hartikka Speitz, joka v. 1642 julkaisi suomeksi Kustaa Aadolfin sota-artikkelit, erittäin muistettava. Hänen ajoistaan asti ruvettiin kuitenkin myös esivallan toimesta asetuksia suomennuttamaan. Ensimmäinen tällainen kielenkääntäjä oli Erik Justander, runouden ja logiikan professori Turun yliopistossa (perustettu v. 1640). Vihdoin v. 1759 saatiin koko Ruotsin valtakunnan laki, lääninsihteeri Samuli Forseenin suomentamana, painatetuksi.
4. Hengellinen kirjallisuus.
Mikael Agricolan rakkain ajatus oli ollut saada koko raamattu suomenkielelle. Kului kuitenkin ummelleen sata vuotta, ennen kuin tämä ajatus toteutui. Kaksikin kertaa istuivat sitä varten komiteat. Ensimmäisen, joka asetettiin v. 1602, esimiehenä oli piispa Erik Sorolainen, ja muina jäseninä seitsemän suomalaista pappia ja koulumiestä. Jälkimmäisen, joka asetettiin v. 1638 ja sai työnsä julkisuuteen v. 1642, jäsenet olivat Eskil Petraeus, Turun koulun opettaja, tuomiorovasti ja vihdoin Turun piispa, Martti Stodius, heprean ja kreikan kielten professori Turun yliopistossa, Henrik Hoffman, Maskun kirkkoherra ja Gregorius Favorinus, Piikkiön kirkkoherra. Suomennosta pidetään yhtenä aikansa etevimmistä raamatunkäännöksistä.
Lähinnä raamattua olivat katkismukset, virsikirjat ja postillat tärkeimmät kansamme uskonnolliselle elämälle.
Vanhimman suomalaisen katkismuksen julkaisi v. 1574 Paavali Juusten, Mikael Agricolan aikalainen