Discover millions of ebooks, audiobooks, and so much more with a free trial

Only $11.99/month after trial. Cancel anytime.

Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos
Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos
Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos
Ebook66 pages24 minutes

Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos

Rating: 0 out of 5 stars

()

Read preview

About this ebook

-Tekisin saman nytkin, sanoo Monica Nilsson eräässä lehtihaastattelussa vuonna 2002. Hän oli kahden pienen lapsen kotiäiti paljastaessaan Ruotsin suurimman ympäristörikoksen. Nykyään hän on ammatiltaan mehiläishoitaja ja asuu edelleen Teckomatorpissa.BRÅ (Brottsförebyggande Rådet, Rikostenehkäisyneuvosto) on vuonna 2002 julkaistussa raportissaan sitä mieltä, että käsite "ympäristörikos" vakiintui käyttöön BT Kemi -tapauksen yhteydessä. Raportin kirjoittaja väittää nähneensä sanan käytetyn ensi kerran Sydsvenska Dagbladetin kirjoittaessa BT Kemin tiimoilla riehuneesta myrskystä.Pohjanmaan rikos-selvitys sarja sisältää laajan valikoiman jännittäviä ja aitoja kriminaalitapauksia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Islannista. Tapaukset ovat kirjoittaneet poliisit jotka auttoivat tutkimuksissa. Kaikki tapaukset ovat jo selviytyneet ja tuomiot tehty. Se on henkeäsalpaavaa lukemista, ja todellisuus usein ylittää mielikuvituksen. Lukija saa perehtyä muutamaan Skandinavian poliisin historiaan dramaattisin tapauksiin, ja tutustua palapeliin, jonka syyllisten löytäminen merkitsee.
LanguageSuomi
PublisherSAGA Egmont
Release dateNov 29, 2018
ISBN9788711898246
Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos

Read more from Eri Tekijöitä

Related authors

Related to Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos

Related ebooks

Reviews for Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos

Rating: 0 out of 5 stars
0 ratings

0 ratings0 reviews

What did you think?

Tap to rate

Review must be at least 10 words

    Book preview

    Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos - Eri tekijöitä

    www.egmont.com

    Ruotsin ensimmäinen ympäristörikos

    Alf Lindstedt, kriminalkommissarie, Malmö.


    – Tekisin saman nytkin, sanoo Monica Nilsson eräässä lehtihaastattelussa vuonna 2002. Hän oli kahden pienen lapsen kotiäiti paljastaessaan Ruotsin suurimman ympäristörikoksen. Nykyään hän on ammatiltaan mehiläishoitaja ja asuu edelleen Teckomatorpissa.

    BRÅ (Brottsförebyggande Rådet, Rikostenehkäisyneuvosto) on vuonna 2002 julkaistussa raportissaan sitä mieltä, että käsite ympäristörikos vakiintui käyttöön BT Kemi-tapauksen yhteydessä. Raportin kirjoittaja väittää nähneensä sanaa käytetyn ensi kerran Sydsvenska Dagbladetin kirjoittaessa BT Kemin tiimoilla riehuneesta myrskystä.


    BT Kemi, tanskalaisen Bønnelyche & Thurøen tytäryhtiö, oli kuukausia etusivun juttu, ja muutaman kriittisen päivän ajan lehdistössä spekuloitiin sitä, pitäisikö kaikki lapset evakuoida Teckomatorpista, pieneltä skånelaiselta rautateiden risteyspaikkakunnalta. Lehdistö oli saanut vihjeen maahan haudatuista myrkkytynnyreistä eräältä tehtaan entiseltä työntekijältä jo keväällä 1975, puoli vuotta ennen tynnyreiden löytymistä. Kaksi lehteä katsoi kuitenkin parhaaksi uskoa BT Kemin johtoa, joka kiisti tapahtuneen, eikä siksi räjäyttänyt uutispommia!

    – Meidän kannaltamme tämä on erikoislaatuinen selvitystyö, Landskronan poliisimestari sanoi vuonna 1977. Poliisi oli juuri käynnistänyt laajan tutkimuksen, joka ulottui myrkkytynnyreistä aina lasten allergioihin asti.

    BT Kemi-skandaalin, -selvitysten ja -oikeudenkäyntien jälkeen Ruotsissa on kehittynyt uusi tapa organisoida poliisien ja syyttäjien toimintaa ympäristörikosten yhteydessä ja ennen muuta on saatu uusi ja tiukempi ympäristölaki, jossa rangaistukset ovat ankarampia ja rikosten vanhenemisajat pitempiä.

    Uutta teollista toimintaa Teckomatorpiin

    Vuonna 1965 kaikki työpaikat olivat tervetulleita. Tuona vuonna Teckomatorpissa, pienessä keskiskånelaisessa rautateiden risteyspaikassa, aloitti toimintansa uusi yritys. BT Kemi käynnisti sokeriyhtiön vanhalla mehuasemalla torjunta-aineiden valmistuksen, joka siirrettiin Malmöstä Teckomatorpiin. Tehtaassa kloorattiin muun muassa fenolia ja kresolia, joita sen jälkeen käytettiin fenoksihappojen kuten hormoslyr-nimisen vesakkomyrkyn valmistukseen. Yksi tehtaan parhaista myyntiartikkeleista oli Dinoseb, hemeviljelmille tarkoitettu torjunta-aine, joka kiellettiin myrkyllisyytensä vuoksi jo 1970-luvulla, kun se oli aiheuttanut kuolemantapauksia sekä Ruotsissa että muualla!

    Teckomatorpin asukkaat saivat pian huomata, miten pahalta tehdas haisi. Tehdasalueen ohi virtasi Brajoki. Alajuoksulla viljelleet puutarhurit valittivat jo varhain, että jokivettä ei voinut käyttää kasteluun. Joesta saadut kalat maistuivat pahalta. Mutta tehdas antoi työpaikkoja, ja monet teckomatorplaiset saivat siitä elantonsa. Aluksi he myös luottivat kunnallispoliitikkoihinsa, jotka olivat käyneet Malmössä koehaistamassa tehtaan, ennen kuin ylpeinä ottivat sen vastaan kotipitäjäänsä. He olivat juopuneet teollisuuden hajusta; Teckomatorp ei olisi vain tärkeä rautateiden risteyspaikka

    Enjoying the preview?
    Page 1 of 1