Tuntematon

By Marko Kujala

Jenna elää tavallista 25- vuotiaan elämää Helsingissä. Kaikki tuntuu olevan täydellistä, kunnes mustasukkaisuus tyhjentää pöydän.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Nov 11, 2019
• ISBN: 9789528030324

Marko Kujala

Olen merkonomiksi valmistunut ammatti myyjä. Elän ihan tavallista töissäkäyvän arkea joka vain purkaa oman pahan olon kirjoittamiseen.

Book preview

Sisällysluettelo

Askel rakkauteen

Taidan olla ihastunut

Olen onnellinen

Viikonloppuvieraita

Tyttöjen ilta

On aika jatkaa matkaa

Yksinäinen

En halua uskoa tätä

Typerä virhe

Jotain positiivista

Uusi alamäki

Työt kutsuu

Se on totta

Raskasta rakastaa rakastamatonta

Yhteinen asunto

Selkäkipuja

Yllätys illallinen

Vauva ostoksille

Jälleen yksin

Viimehetkien ilo

Hyvää matkaa pieni enkelini

- Askel rakkauteen -

On varhainen aamu, kun pakkailen taas tavaroita kasaan ja suuntaan kohti työpaikkaani. (Työskentelen Helsingissä sijaitsevassa merenrantakahvilassa ravintolapäällikkönä.) Töissä meillä on tosi mukava pieni tyttöporukka joka pitää homman kasassa.

Ei töistä sen enempää, olen siis Jenna 25-vuotias restonomi ja asun Helsingissä pienessä kaksiossa.

Päiväni saan kulumaan töitä tehdessä, sekä tietenkin kavereiden kanssa tulee oltua paljon. Välillä jopa tuntuu, että en osaa olla yksin, haluan että mulla on oikeasti ihmisiä ympärille joiden kanssa voin jakaa iloja ja suruja, samoten myös pidän siitä, kun ystävät kertovat heidän ongelmistaan ja onnistumisista.

On taas tavallinen aamu, kun keräilen tavaroita kasaan ja olen rappukäytävässä menossa kohti ulko-ovea, huomaan vanhan ammattikoulu kaverin Jussin kantamassa tavaroita sisään. Jäin hetkeksi juttelemaan niitä näitä Jussin kanssa ja tovin juttelun jälkeen sainkin tietää, että se oli muuttamassa ihan mun naapuriin.

Jussi on siis ruskeasilmäinen, sekä mahtavan rento tyyppi.

Puhuttiin että kun Jussi on asettunut taloksi niin lähetään vaihtamaan kuulumisia läheiseen kahvilaan.

Työpäivä oli tänään yllättävän rankka, asiakkaita vain tuli ovista ja ikkunoista enkä ollut varma, että pärjäämmekö kun muutama työkaveri oli sairaslomalla, mutta hyvin selvittiin kuitenkin loppujen lopuksi.

Aina kiireisinä päivinä on mukava mielestäni rauhoittua lasillisen viiniä sekä hyvän ruoan kera.

Vapaalla, en edes muista, milloin olen viimeksi ollut näin loman tarpeessa, joka tapauksessa mää oon menossa tänään sen vanhan luokkalaisen kanssa kahville.

Eikä mennyt aikaakaan kun Jussilta tulikin viestiä ’’ pitäisikö sun lähtee näyttää mulle vähän tätä Helsingin yö elämää ’’. Miten olinkaan voinut unohtaa,