Kadonnut Havannassa

By Timo Roune

Kuuban kommunistinen vallankumous ja ydinsodan uhkan lähelle tuoma Kuuban ohjuskriisi olivat Kylmän Sodan aikalaisten sukupolvikokemus. Harmaiden Panttereiden ryhmä oli tullut havainnoimaan ilmeiseen murrosvaiheeseen tulleen saarivaltion elämää - "ennen kuin McDonalds ja Coca Cola pilaavat viimeisenkin aitouden uhmakkaan saarivaltion vallankumouksesta."
Kaikkien vallankumousten ikoni Fidel Castro oli kuollut edellisenä vuotena ja vallankumouksen saavutuksia ylläpitävä nuorempi veli Raúl oli ilmoittanut luovuttavansa presidentinviran nuorempaa polvea edustavalle seuraajalleen. Jopa arkkivihollinen Amerikan Yhdysvallat oli antanut signaaleja liki kuusikymmenvuotisen vihanpidon lieventämisestä pari vuotta aiemmin.
Maassa vallitsi yleinen toiveikkuus, jota tosin jo vaimensi vuodenvaihteessa USA:n presidentiksi valittu Donald Trump uhoten populistista viharetoriikkaa Meksikoa ja muita naapureitaan vastaan sisäpolitiikkansa ja henkilökohtaisen suosionsa käyttövoimaksi.
Harmaat Pantterit joutuivat vedetyksi mukaan tuntemattomaan peliin yhden jäsenistä kadottua mystisesti keskellä Havannan salsamusiikin sykkeen ja täyteläisen karibialaisen ruoantuoksun kyllästämää lounasaikaa. Poliisitutkimukset eivät osoita mitään rikokseen viittaavaa eikä viranomaisilta saa apua.
Harmailla Panttereilla on omat epäilynsä. Heille alkaa kertyä johtolankoja, joista hahmottuu kuvio, ilmeinen salaliitto.
He heittäytyvät haasteeseen kuin kadonnutta nuoruuttaan etsivä entinen mäkihyppääjä.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Aug 9, 2019
• ISBN: 9789528013440

Timo Roune

Timo Roune on kiteyttänyt kansainvälisen liikemiesuransa kokemusta ammattikirjoihin Tuloksia ratkaisujen myyntiin ja ja Selling Results Solutions. Mutta suljetuissa kabineteissa kehiteltävistä intrigeistä voi saada aavistuksen hänen maailmanpoliittisista trillereistään Kadonnut Havannassa ja Vetyenergian vallankumous.

Book preview

mäkihyppääjä.

1. Joko se taas hävisi?

"Askoa ei näy taaskaan missään. Jäikö se niiden salsamuusikoiden porukkaan Plaza de Armas aukiolla?

Kun Asko kuulee salsan tahteja jossakin, hän lähtee seuraamaan niitä vastustamattomasti kuin sadussa Hamlinin pillipiiparia. Mutta ei niitä pillipiipareitakaan näy enää missään", ihmetteli Raimo, yksi viidestä Harmaiden Panttereiden kaveriporukasta, jonka intohimona oli kokea tutkimusmatkoillaan muutoksessa elävien yhteiskuntien ja kaupunkien sykettä vastapainona pohjoismaisen keskiluokkaisen yhteiskunnan tasaiselle perustyytyväiselle, suorastaan itsetyytyväiselle elämänmenolle, jossa ei ole pahemmin laaksoa jos ei kovin kummoista kukkulaakaan.

Mikä olisikaan sen otollisempi elämyskohde kuin ilmeisessä murrosvaiheessa elävä Havanna, Kuuba. Kokea sen kuolleiden maailmanvallankumouksen ikonien nostalgiaa niin kauan kuin heidän haamunsa vielä kannattelevat yhtä viimeisistä, tosin konkurssia lähestyvää sosialistista järjestelmää. Fidel Castro oli jättänyt ikiajoiksi vallankumouksella luomansa ja rautaisella kädellä hallitsemansa sosialistisen kansakuntansa edellisen vuoden, 2016 marraskuussa. Nuorempi veli Raùl, yksi viimeisistä elossa olevista vallankumouksen sankareista, oli ilmoittanut jäämässä eläkkeelle presidentinvirasta seuraavan vuoden huhtikuussa.

Kaikki elementit väistämättömästä muutoksesta olivat ilmassa. Sitä oltiin tultu havainnoimaan sen ohella, että herroilla oli halu arvioida omakohtaisesti hyväksi mainostettua karibialaista ruokaa, maineikasta musiikkitarjontaa ja maan päävientituotetta rommia. Erityisen suurella mielenkiinnolla herrat odottivat kohtaavansa ihmisiä, joiden verenperinnön ja kulttuurin he tiesivät rikastuneen toisiaan seuraavien valloittajien jälkeensä jättämistä moninaisista perintötekijöistä.

Tämä ei nyt ole ensimmäinen kerta, kun Asko jää jälkeen joukosta, mutta uskon, että hän nytkin noudattaa armeija-ajalta oppimaamme ohjetta – jos olet eksyksissä, palaa viimeksi tunnistamaasi paikkaan ja jää siihen odottamaan apua, ryhmän kansainvälinen kauppamies Teuvo lausui luottavaisesti. "Istutaan penkille varttitunniksi ihailemaan maan merkittäviä ja runsaita luonnonvaroja, pitkiä tummia sääriä ennen kuin menemme lounaalle ja nauttimaan päivän ensimmäistä mojitoa."

"Siksi toiseksi, tämän Obisbo kadun musiikkibaarit ja ravintolat ovat jo tulleet Askollekin yhtä tutuiksi kuin hänen kotikatunsa. Kyllä hän tänne palaa aikansa harhailtuaan."

Jäljelle jäänyt nelikko asettui aukion laidalla olevan La Mina ravintolan terassille nauttimaan vakiolounaaksi muodostunutta mahi mahi kalalautasta luottavaisina, että Askokin ilmestyisi ravintolan salsakvartetin sointujen houkuttelemana.

Kun Askoa ei vielä näkynyt muun seurueen jo kruunatessa lounasta Pina Coladalla, Antero esitti tekemiinsä havaintoihin perustuvan teorian: "Asko on palannut majapaikkaamme, Casa Malecón Colonialin johtajattaren Señora Yanara Fernandez Nordesen tarjoamille iltapäiväkahveille. Häveliäänä miehenä Asko ei tohtinut kertoa meille vain hänelle järjestetystä yksityistilaisuudesta. Kun palaamme majapaikkaamme, hänellä on varmasti esittää täydellinen, mutta meille läpinäkyvä selitys katoamiselleen. Kaikkihan me olemme panneet merkille toisiinsa ihastuneiden, Señora Yanaran ja Askon välisen silmäpelin."

Ja jos se olisikin vain silmäpeliä, vahvisti Teuvo, joka jakoi huoneen Askon kanssa. Näin meidän kesken voin vahvistaa sinun suhmurointiteoriasi konkreettisella todisteella. Toissa yönä Asko hiipi yhteisestä huoneestamme noin yhden aikaan luultuaan, että minä olin jo nukahtanut. Asko palasi aamulla vasta lähempänä viittä ja kun hän huomasi, että havahduin oven avautumiseen, hän pyysi anteeksi äänekästä 'vessassa käyntiään'. En välittänyt kommentoida silloin asiaa hänelle tai teille. Vapaana olevalle miehelle täytyy toki sallia tällaista.

Kyllä minä sen huomasin jo heti aamulla Askon makeasta virneestä, että tuo kaveri on päässyt pukille viime yönä, möläytti ryhmään viidenneksi pyöräksi änkeytynyt Jarmo asiaankuulumattoman kommenttinsa. Hän oli itse viettänyt kolmannen matkayön jossain muualla kuin ryhmän majapaikassa. Se ei kuitenkaan herättänyt kummoistakaan ihmetystä, koska ryhmän jäsenillä oli tähän mennessä muodostunut kuva Jarmosta ulkopuolisena ja häirikkönä, jota ei olisi pitänyt alun alkaenkaan hyväksyä mukaan matkalle.

Johtajatar Yanara saa jokaisen miehen pään kääntymään ja herättää väristyksiä vanhemmassakin Aatamissa, vahvisti nuorempi reviisori Raimo.

Mutta señora? Sehän tarkoittaa naimisissa olevaa naista. Ei kai Askokaan sellaista riskiä ottaisi, että ryhtyisi tekemään aviorikosta täällä kuumaveristen hidalgojen maassa, Antero esitti paheksuvan huomionsa.

No ei sentään. Niin kuin Raimo vahvisti, että señora Yanara herättää väristyksiä vanhemmassakin Aatamissa, niin voin vahvistaa antautuneeni keskusteluun hänen kanssaan eilisen aamiaisen jälkeen. Paljoa utelematta hän kertoi jääneensä leskeksi pari vuotta aikaisemmin. Onnellista avioliittoa oli kestänyt tuskin kolmea vuotta, kun hänen upseerimiehensä oli saanut komennuksen Venezuelaan ja saanut surmansa jossain erityistehtävässä.

Sittenhän ei ole olemassa edes mitään moraalista estettä. Askoa pitää jopa rohkaista uuteen onneen. Jos en itse eläisi hyvässä parisuhteessa, niin kävisi suorastaan kateeksi Askoa, kun kaksi yksinäistä sielua on kohdannut toisensa.

Kun mitään muodollista moraaliongelmaa ei ollut esteenä, jäivät korkeasta eettisyydestään kiinni pitävät Pantteriveljet odottamaan onnellista jatkoa.

2. Katoamisilmoitus

Herrojen odotukset olivat korkealla heidän kiiruhtaessaan viimeisen matkaillan konserttiin Cafe el Tavernassa. Musiikkimies Asko oli hoitanut viikon aikana kiitettävästi ryhmän musiikillisen johtajan vastuullista tehtävää asiantuntemuksella ja antaumuksella muiden henkilökohtaisempien kiireidensä ohessa. Hän oli selvittänyt aikaisemmin viikolla matkan musiikilliseksi kohokohdaksi Cafe el Tavernan, jota kehuttiin kaikkein aidoimmaksi ja alkuperäisimmäksi kuubalaisen musiikin runsaasta tarjonnasta.

Kyllä se viimeistään sinne ilmestyy, vannotti ryhmän realisti, nuorempi reviisori Raimo. Onhan sillä olalla aina roikkuvassa mustassa laukussa rahaa ja kaikki Havannan mahdolliset osoitteet ja kartat, jos nyt olisi onnistunut eksymään.

Onhan Asko selvinnyt pahemmistakin paikoista hengissä, jopa kahdesta aikaisemmasta suhteesta. Otetaan vielä toiset mojitot, pojat, kiiruhti Jarmo jälleen soittamaan suutaan tavalla, jota tosi kavereiden kanssa ei tehdä.

* * *

Asko ei ilmestynyt itse huolella valitsemaansa konserttiin. Hyväntahtoinen vitsailu Askon ja johtajatar Yanaran kuvitelluista iltapäiväkahveista väheni sitä mukaa kun aika kului eikä Asko saapunut suuresti odotettuun konserttiin. Cafe el Tavernan ennakkoon maksettu illallinen jäi puolitiehen musiikillisen johtajan katoamisen aiheuttaman huolen kasvaessa.

"Soita sen paikalliseen pre-paid kännykkänumeroon", kehotti vientikonsultti Teuvo.

Ja tarkista mihin se on jäänyt kuppaamaan. Sano sille, että seitsenhenkinen salsaorkesteri on jo täydessä vauhdissa ja tanssitytön peppu pyörii kuin onnenpyörä, antoi viides pyörä Jarmo asiattomia ohjeitaan.

Ryhmän mobiiliekspertti Raimo näppäili Askon numeron, mutta sai espanjankielisen automaattivastauksen, jonka ymmärrettiin tarkoittavan, että numero ei ole käytössä.

Ei ole käytössä? Oletko varma, että vastaus tarkoittaa, numeroon ei saada juuri nyt yhteyttä, penäsi Antero.

Kokeile itse, vastasi Raimo näppäillen numeron uudelleen ojentaen kännykän Anterolle.

Siltä se kuulostaa, vahvisti Antero, mutta halusi vielä varmistuksen ja kääntyi viereisen pöydän nuoren pariskunnan puoleen, jonka arvioi puhuvan englantia.

Pariskunnan rouva vahvisti englanniksi: Numero ei olemassa

Tyrmistyttävän epätodellinen tieto pani liikettä kolmikkoon.

Ei minun tietääkseni paikallinen pre-paid numero häviä, vaikka ostettu puheaika loppuisikin. Tässä on nyt jotain hämärää, vahvisti mobiiliekspertti Raimo.

Heti majapaikallemme selvittämään, mitä soppaa Asko on nyt keittämässä. Meillä on huomisaamuna varhainen lähtö. Nyt ei ole aikaa Askon kuurupiiloleikille.

Kymmenen dollarin tippi hovimestarille sai häneen liikettä ja cafe:n eteen ilmestyi taksi samalla hetkellä kun nelikko astui ulos.

Casa Malecón Colonial majapaikassa olivat myöhäisen illan hetkenä töissä vielä molemmat apulaiset, Maria ja Doña. Heidän englanninkielentaitonsa tiedettiin riittävän vain kahvi ja oluttilauksen toimittamiseen. Kysyttäessä johtajatar Sra. Yanara Fernandez Nordese:a vastaukseksi tuli odotettu: Not here. Sama - Not here"- vastaus toistui kysyttäessä, josko señor Asko Raittista oli näkynyt majapaikassa aamun jälkeen. Pyyntöön johtajattaren puhelinnumerosta tuli ymmärtämätön katse ja viimein kortti, jossa oli painettuna majapaikan osoite ja puhelinnumero. Tämän pidemmälle ei apulaisten kanssa tultaisi pääsemään.

Mikä neuvoksi? Kello oli jo puoli kymmenen ja aamun varhainen lähtö asetti takarajan, johon mennessä Asko piti löytää.

Poliisille tekemään katoamisilmoitusta, vai onko parempia vaihtoehtoja?

Teuvon retoriseen kysymykseen tuli vastaukseksi hiljaisia nyökkäyksiä.

Kaikki myönteiset kokemukset Kuuban maasta ja kansasta siirtyivät odotustilaan paniikin vallatessa mielet. Ihastus vanhankaupungin ravintoloiden ja kahviloiden kulinaarisiin nautintoihin, kaikkialla soivaan salsamusiikkiin, spontaanisti tanssiin lähtevät parit tai ylellisyyden tuntua antavat kiertoajelut 50-luvun avojenkkiraudoilla peittyivät käsillä olevan kriisin alle.

Kaupunkikuvassa sekaisin lomittuvista siirtomaa-arkkitehtuurin helmistä ja sosialismin välinpitämättömyyden perinnön ränsistyttämistä rakennuksista piirtyi näkökenttään reitin varrella vain jälkimmäisiä kolmikon kiiruhtaessa muistiin tallentuneelle poliisiasemalle.

* * *

Katoamisilmoitus? Ei kukaan voi kadota Havannassa, maailman turvallisimmassa suurkaupungissa, oli poliisikapteeni, Manuel Garcian torjuva vastaus nelikolle, joka oli odottanut kärsivällisesti yli puoli tuntia virkavallan edustajaa, jonka kanssa pääsisi kommunikoimaan ymmärrettävästi englanniksi.

"Otetaanpa asiat nyt rauhallisesti, señores. Kokemukseni mukaan señor Raittinen on vain yksi niistä maailmankuuluun Habana Club rommiimme ihastuneista turisteista, joka nukkuu pois humalaansa kaupungin puistossa. Hänellä ei ole mitään vaaraa. Meidän kansalaisemme ovat rehellisiä. Viimeisen vuoden aikana ei ole tullut tuskin yhtään ilmoitusta turisteihin kohdistuneesta ryöstöstä tai pahoinpitelystä. Annan päivystysvuorossa oleville passipoliiseilleni etsintämääräyksen ja señor Raittinen toimitetaan määräaikaan mennessä lentoasemalle."

Nelikolta kesti viisi minuuttia vakuuttaa poliisikapteeni Garcia, että señor Raittinen on nimensä mukaisesti absolutisti, eikä täten sopinut poliisikapteenin määrittelemään turistikategoriaan. Kolmen Harmaan Pantterin kääntäessä vaistomaisesti katseensa viidenteen pyörään, Jarmoon, Teuvo myönsi, että poliisikapteeni Garcia olisi aivan oikeassa, jos he olisivat tekemässä katoamisilmoitusta señor Jarmo Jokisesta, jonka profiili vastaa poliisikapteenin määritelmää rommituristista. Mutta señor Raittisen kysymyksessä ollen faktat eivät tue hänen teoriaansa.

Toinen viisi minuuttia kului väiteltäessä katoamisilmoituksen välttämättömyydestä. Oli ilmeistä, että tämän tyyppistä rikosilmoitusta poliisikapteenin vastuualueelta ei laskettaisi eduksi hänen urakehitykselleen.

Ilmoituksen laadinta eteni vaivalloisesti. Yhteisesti ymmärrettyjen englanninkielisten termien hakemisessa meni aikansa. Mutta henkilötietojen antaminen se vasta tuskien taival olikin. Kolmikko joutui huomaamaan kuinka lukuisista yhteisistä matkoista, hotellivarauksista ja muusta kanssakäymisestä huolimatta, kenelläkään ei ollut varmuutta Askon tarkasta syntymäpäivästä. Vain Teuvolla oli muistikuva, että jotain tasavuotista syntymäpäivää oli vietetty toukokuussa.

Tuntomerkeistä jouduttiin käymään pitkällistä arvailua. Jo kadonneen Askon pituudesta syntyi viiden sentin kiista, painosta liki kymmenen kiloa ja tukan väriä väitettiin harmaan ja tumman sekoituksesta aina sinertävän sävyyn. Positiivisesti nähtynä tämä vahvisti asiantilan, että ulkonäköön liittyvät seikat jäävät epäolennaisiksi tosi ystävyyssuhteissa.

Olosuhteiden kuvauksesta, joissa Askon väitettiin kadonneen, ei ollut löytyä poliisikapteeni Garciaa tyydyttävää sanamuotoa. Teuvo pani merkille, että poliisikapteenin kynä pysähtyi keskellä lausetta, kun Antero mainitsi johtajatar sra. Yanaran sukunimen, Fernandez Nordarse.

Lisäpuolituntisen odottelun jälkeen sihteeri tuli puhtaaksi kirjoitetun katoamisilmoituksen kanssa pyytäen tarkistamaan, että ilmoituksen tekijöiden nimet ja henkilötiedot olivat kirjoitettu oikein. Vanhempi reviisori Antero valtuutettiin suorittamaan oikolukua.

Ilmoituksen tekijöiden nimet: Antero Makula, Raimo Rinkinen, Teuvo Route ja Jarmo Jokinen. Sisältö muutamia oikeinkirjoitusvirheitä huomioimatta – OK.

Hei, tästähän puuttuu yksi olennainen tieto katoamiseen liittyvistä olosuhteista. Mehän painotimme arveluamme, että Asko olisi lähtenyt tapaamaan sra. Yanara Fernardez Nordarsea, mutta tässä ei ole mitään mainintaa asiasta, protestoi Teuvo.

Jälleen odottelua kymmenen minuuttia, ennen kuin poliisikapteeni saapui silmin nähden kiusaantuneena paikalle. Jos ette allekirjoita ilmoitustanne sellaisena kuin se on, emme ota sitä vastaan.

Siihen oli nelikon tyytyminen. Saadakseen kopion katoamisilmoituksesta, joutui nelikko maksamaan 50 USD käteisenä leima ja toimituskuluina.

Kello lähenteli jo yhtä yöllä, kun nelikko pääsi vihdoin lähtemään poliisiasemalta.

Miksi luulette, että poliisikapteeni kieltäytyi kirjoittamasta sra. Yanaran nimeä katoamisilmoitukseen? Teuvo ihmetteli kolmikon kävellessä takaisin Casa Malecón:ille.

Se on toistaiseksi ainoa johtolankamme Askon katoamisesta, Raimo vahvisti ihmetelleensä samaa asiaa. Muistattehan sra. Yanaran kertoneen, ilmeisesti vahingossa, että hänen setänsä omistaa Casa Malecónin tilat ja kaksi alempaa kerrosta samasta rakennuksesta. Rakennuksesta joka sijaitsee yhdellä kaupungin arvokkaimmista tonteista upean rantakadun, Malecónin varrella. Voiko kukaan omistaa tällaista kultakimpaletta sosialistiseksi itseään kutsuvassa valtiossa ilman erittäin läheisiä kontakteja proletariaatin diktatuurin etuvartioon, vai miten he mahtavat kutsua vallan eliittiään?

Tässä on takana selvä latinoitten salajuoni. Meitä huijataan ja narutetaan. Voitte olla varmoja, että ennen kuin pääsemme maasta, meiltä lypsetään kaikki jäljellä oleva käteinen. Sellaisia nämä hidalgot ovat, esitti Jarmo Jokinen hämmästyttävällä taidollaan möläytellä aikaan ja tilanteeseen sopimattomia, trumppimaisia kommenttejaan.

Ellei nelikko olisi ollut jo lopen uupunut, keskustelu olisi varmasti jatkunut Casa Malecóniin viittaavan ainoan johtolangan pohjalta. Uupumuksesta huolimatta kukaan ei pystynyt nukahtamaan Jarmon kehittelemien salaliittoteorioiden pyöriessä mielissä.

Neljän aikaan aamuyöstä Teuvo nousi ylös vuoteesta huoneessa, jonka hän oli jakanut viikon ajan juuri kadonneen Askon kanssa. Teuvolla kävi mielessä tutkia Askon huoneeseen jääneitä matkatavaroita, josko ne antaisivat jotain vihjettä katoamisesta. Puvun takki, kolme paitaa ja vaihtohousut vaatekaapissa, kuten Teuvo muisti ne ohimennen nähneensä ripustaessaan omia vaatteitaan kaappiin. Suuri matkalaukku seisoi nurkassa lukittuna kuten Askolla oli tapana. Hygieniatarvikkeet olivat huolellisessa rivissä pesuhuoneessa. Mitään poikkeavaa ei sattunut silmään järjestystä vaalivan huonekaverin jäljiltä. Teuvo ponnisteli muistaakseen Askolle ominaisia rutiineja, mikä saattaisi antaa vihjettä mahdollisesti puuttuvista esineistä ja johtolangoista.

Oliko vitsailu Askon ja sra. Yanaran romanssista ja naamioidusta katoamisesta sittenkin vain vanhempien herrojen kaveriporukan innoittamia, omista toiveunista kumpuavia fantasioita. Tuossa iässä, monikymmenvuotisten avioliittovuosien jatkojalostamina ja omia lapsenlapsia ajatellen jo pelkät ajatukset moisesta pitäisi ohjata vaarit terapiaan.

Olisiko Askolle sittenkin sattunut sairauskohtaus ja hänet olisi kiidätetty sairaalaan. Mutta silloinkin olisi todennäköisintä, että johonkin heistä olisi otettu yhteyttä tai tieto toimitettu majapaikkaan.

Silloin Teuvolla välähti: Askon iltarutiinit, jotka tuntuvat aina kestävän iäisyyden senkin jälkeen kun olen jo itse puolinukuksissa. Missä on Askon uniapne -naamari, jonka virittely kestää ja kestää? Entä lääkelaukku?

Teuvo uskoi löytäneensä johtolangan. Uniapne -naamari tai lääkelaukku eivät ole paikallaan lipaston päällä, kuten tavallista. Voisivatko ne olla lukitussa laukussa vastoin Askon rutiineja?

Teuvo riensi viereiseen Askon ja Raimon huoneeseen ja koputti ovelle. Kumpaakaan ei tarvinnut herättää. Uni ei ollut tullut heidänkään silmiinsä katoamiseen liittyvien tapahtumien velloessa mielissä.

Joko se kollikissa on palannut yölliseltä harharetkeltään, Antero riensi utelemaan toivorikkaana.

Ei ole palannut, mutta olen havainnut mielestäni jotain epäilyttävää, jonka haluaisin varmistaa. Sinullahan Raimo on Sveitsin armeijan linkkuveitsi, jolla saamme avattua matkalaukun symboliseksi esteeksi tiedetyn numerolukon.

Mikä voi olla niin tärkeä johtolanka, että se saisi meidät murtautumaan kaverin matkalaukkuun, Raimo epäröi.

Teuvo esitti havaintonsa ja perustelunsa, jonka myös Antero ja Raimo olivat valmiit hyväksymään matkalaukkumurron perusteeksi - hätätila!

Raimo oli jo valinnut sveitsiläisistä tiirikkavaihtoehdoista mielestään sopivimman, kun Teuvo huudahti. Odota, joka kerran kun Asko avaa tai sulkee laukkuaan, hän mumisee seven eleven. Kokeillaan sitä yhdistelmää ensin.

Laukku avautui siististi, ilman että kolmikon tarvitsi käyttää väkivaltaa tai jättää murtojälkiä.

Puolityhjä laukku piti sisällään oman pussin likapyykkiä varten ja omat osastonsa huolella laskostetuille alushousuille ja sukille sekä vaihtokengät omassa pussissaan erillään matkamuistoista. Rutinoitunut pakkaaja näki, että käytettävissä olevaan tilaan mahtui vielä hyvin paidat, vaihtohousut ja irtotakki hyvin laskostettuina sekä hygieniatarvikkeet. Mutta, kuten Teuvo osoitti: "Tilaa jää vielä yhdelle keskikokoiselle ja toiselle pienemmälle pakkaukselle, joita olen yrittänyt etsiä huoneesta.

Mistä voit olla niin varma noista puuttuvista tavaroista. Jos ne ovat olleet olemassa, niin ne on voitu varastaa yhtä hyvin, Antero epäili.

Tuskin kukaan niitä varastaisi, koska niillä on arvoa vain Askolle.

Lopeta sitten arvoituksilla puhuminen ja kerro mitä epäilet.

Teuvo kertoi havainnostaan uniapne -naamarin ja lääkelaukun katoamisesta, mikä pani kumppanukset ajattelemaan ja hyväksymään mitä ilmeisimmän yhteyden Askon katoamiseen.

Menee kovin monimutkaiseksi. Tämä haisee kovasti ennakkoon suunnitellulta. Mutta jos Asko itse ei ole noutanut noita tarvitsemiaan tarvikkeita, niin kuka sitten. Asko on ainakin täytynyt antaa tarkat ohjeet, mitä hän välttämättä tarvitsee ja mistä ne löytyvät.

Jotain tässä todella mättää. Jos hän olisi päättänyt aloittaa täällä uuden elämän ja uuden suhteen, olisi hän voinut ainakin antaa vihjeen asiasta joillekin meistä.

En todellakaan uskoisi, että meidän iässämme ihastus tai rakkaus tai mikä muu tunnekuohu voikaan olla kysymyksessä, voisi pimentää Askon harkintakyvyn niin täysin, että hän noin vain katoaisi Havannan salsan rytmeihin. Mutta kuka noita muusikoita ja varsinkaan rumpaleita voi täysin ymmärtää.

Vähäiset johtolangat eivät auta pääsemään asiassa eteenpäin. Rationaalisina yksilöinä herrat päättävät keskittyä käytännön asioihin. On varhainen sunnuntai aamu. Nouto lentokentälle olisi vajaan parin tunnin päästä. Paikallisessa Suomen edustustossa olisi tuskin ketään tavoitettavissa tähän aikaan, jos ylipäänsä sunnuntaina. Siksi toiseksi, kenelläkään ei ole tiedossa puhelinnumeroa, eikä Casa Maleconissa ole internetiä. Majapaikan palvelustytöistä ei ole apua yhteisen kielen puuttuessa.

Mitä tehdään Askon tavaroille?

Emme me voi niitä mukaan ottaa. Jos Askon katoamiseen liittyy sittenkin rikos, niin meitä voitaisiin syyttää todistusaineiston hävittämisestä. Paras että pyyhimme sormenjäljet pois lukosta ja jätämme tavarat paikoilleen. Tuskin laukussa on mitään sellaista arvokasta, että niistä tulisi kyselyä perinnönjaossa, mikäli tapahtumat johtaisivat niin traagisiin seuraamuksiin, Teuvo synkisteli.

3. Cuba Libré – toistaiseksi vain turisteille

Harmaiden Panttereiden Kuuban matkan pontimena oli ollut halu kokea sosialistista vallankumousromantiikkaa, niin kauan kuin sitä kenties oli vielä jäljellä yhdessä harvoista jäljellä olevista kommunistiseen ideologiaan juuttuneista maista. Huolella tehtyjen ensihavaintojen perusteella tutkimusmatkalaiset päätyivät toteamaan, että Castron vallankumous ja sen saavutukset elivät enää mytologiana, jota voi kokea museoissa, mutta sielläkin sankariaikojen kuvat olivat jo alkaneet kellastua ja ajan hammas kalvaa mahtipontisia muistomerkkejä yhtä vähällä kunnioituksella kuin maan infrastruktuuria.

Järjestelmä eli edelleen omaa elämäänsä ja järjestelmän luoma eliitti voi hyvin Punto Ceron tarkoin vartioidussa reservaatissa toistaiseksi turvassa tavallisen kansalaisen niukkuuden leimaamasta arkipäivästä.

Ensimmäisten päivien vaikutelma vallankumouksen ja sosialismin ideologian laimeudesta kaduilla ja ihmisten mielissä tarkentui ja sai erilaisia sävyjä sitä enemmän mitä enemmän aikaa kului. Harmaiden Panttereiden ensivaikutelmia väritti kieltämättä omat muistikuvat ja ennakkokäsitykset sosialistisen itäblokin ankeudesta ja harmaudesta kylmän sodan ja ideologioiden vastakkainasettelun ajalta.

Panttereiden nuoruusajan vodkaturismi 1960- ja 1970-lukujen Leningradissa palautui mieliin nostalgisina muistikuvina. Sielläkin ihmiset näkivät jo kansojen välisen kanssakäymisen eli turistien mustanpörssin kaupan kautta muunlaista tyyliä, josta tuli tavoiteltavaa. Samalla se kaivoi uskottavuutta suurten sosialististen saavutusten alta. Järjestelmä kehitti yhä merkittävämpiä asejärjestelmiä, mutta jätti kauppojen hyllyt tyhjiksi jopa peruselintarvikkeista, paitsi vodkasta. Elämään väriä antavasta muotitavarasta saattoi nähdä vain kiellettyjä päiväunia. Kolhoosin parhaan lypsäjän tai iskurityöläisen propagandistisilla sankarirooleilla ei enää pystytty sumuttamaan tai saamaan kansaa uskomaan, että jo seuraava viisivuotissuunnitelma avaisi sosialistisen runsauden sarven.

Harmaiden panttereiden kollektiivisesta muistista nousivat tämän hetken Havannan vertailukohdiksi kunkin elämän voimallisimpiin sukupolvikokemuksiin osuneet yhteiskunnalliset mullistukset Kuuban vallankumouksesta ja ohjuskriisistä 1950 - 1960 lukujen vaihteessa aina 1990 luvulla tapahtuneeseen Itä-Euroopan vapautumiseen kommunismista. Neuvostoliiton hajottua sen vaikutuspiiristä irtaantuneet maat alkoivat kukin etsiä tietään yksilönvapauteen, markkinatalouteen, oikeusvaltioon ja länsimaiseen liberaaliin demokratiaan. Valtaosa entisen itäblogin maiden ihmistä odotti markkinatalouden tarjoavan avaimet nopeaan talouden kasvuun ja yleiseen hyvinvointiin nousuun, jonka vuosikymmeniä jatkunut sosialistinen komentotalous oli heiltä kieltänyt. Odotusten ja todellisuuden välisen kuilun umpeen kuromiseen tarvittava aika oli useimmissa maissa pidempi kuin ihmisten sietokyky.

Kiihkeämmin mieliä liikuttava asia vaikutti Havannassakin olevan lisädollarin ansaitseminen markkinatalouden menetelmin, jolla jatkaa työmiehen 26 dollarin kuukauden keskipalkkaa.

Kuuballe 1990-luku oli merkinnyt kovia iskuja. Puhdasoppisen sosialistisen talousjärjestelmän seuraaminen oli jo yksistään jättänyt Kuuban kansan hyvinvoinnin junasta. Marxismi-leninistinen, keskitettyyn suunnitelmatalouteen perustuva järjestelmä ei pystynyt kehittämään taloudellisia kannustimia täällä, yhtä vähän kuin se oli pystynyt luomaan niitä Neuvostoliitossa tai sen komentotalouteen pakottamissa itäeurooppalaisissa satelliittimaissa. Kiina ja Vietnamkin olivat jo tehneet tilaa yksityiselle yritteliäisyydelle ja ottaneet ratkaisevat askeleet avoimille maailmanmarkkinoille. Huolimatta ideologisten mannerlaattojen rajuista muutoksista, Fidel Castro piti elinaikanaan kansaansa lujana sosialistisessa vallankumoususkossa muistuttaen alinomaa sen suurista saavutuksista; kaikille vapaasta koulutuksesta yliopistotasoon asti