Ojennusnuora
By Epictetus
()
About this ebook
Epictetus
Epictetus (circa 55-135 ce) taught in Rome until the year 94 ce, when Emperor Domitian banished philosophers from the city. In exile, he established a school of philosophy where his distinguished students included Marcus Aurelius, author of Meditations. Some 1,863 years after Epictetus's death, Tom Wolfe revived his philosophy in the bestselling novel A Man in Full.
Related to Ojennusnuora
Related ebooks
Ojennusnuora Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMuutamia mietteitä kasvatuksesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFaidoni Platonin keskustelma Sokrateen viimeisistä hetkistä ja sielun kuolemattomuudesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSisaret: Historiallinen romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKeskusteluja Tusculumissa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFilosofiset mietelmät Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYstävyydestä: - Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYksinkö? Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJohdanto Suomen kirjallishistoriaan Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMehiläisten elämä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMatkustus maan keskipisteeseen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJaakko Juteini ja hänen kirjallinen toimintansa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVanhuudesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSisaret Romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsValtio Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTullius noster: Kirjoituksia Cicerosta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFilosofian Historia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsValitut teokset 1910-1922 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKristillisyyden ja juutalaisuuden yhteiset juuret: Friedrich Weinrebin kirjoitusten mukaan Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVain ihmisellä on historia: Ajatuksia ihmiseltä joka määritteli ihmisen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYhteiskuntasopimuksesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisia sananlaskuja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPorvari Punaisella torilla Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIhmisten ja mannerten liikunnot: kuvat ja mielikuvat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSota ja rauha 1 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIhmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty: Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi - osa 1 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJuutalaiset länsimaisen kulttuurin valonkantajina ja suunnannäyttäjinä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsGorgias Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsBrontësta Lagerlöfiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAntigone Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Reviews for Ojennusnuora
0 ratings0 reviews
Book preview
Ojennusnuora - Epictetus
Epictetus
Ojennusnuora
Julkaisija – Good Press, 2022
goodpress@okpublishing.info
EAN 4064066341664
Sisällysluettelo
JOHDANTO.
OJENNUSNUORA
I.
II.
III.
IV.
V.
VI.
VII.
VIII.
IX.
X.
XI.
XII.
XIII.
XIV.
XV.
XVI.
XVII.
XVIII.
XIX.
XX.
XXI.
XXII.
XXIII.
XXIV.
XXV.
XXVI.
XXVII.
XXVIII.
XXIX.
XXX.
XXXI.
XXXII.
XXXIII.
XXXIV.
XXXV.
XXXVI.
XXXVII.
XXXVIII.
XXXIX.
XL.
XLI.
XLII.
XLIII.
XLIV.
XLV.
XLVI.
XLVII.
XLVIII.
XLIX.
L.
LI.
LII.
LIII.
JOHDANTO.
Sisällysluettelo
Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisille lukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, sillä suomeksi on hänestä ollut tähän asti vain lyhyesti mainittu Tietosanakirjassa ja filosofian historiassa sekä vähän enemmältä Onni
-nimisessä sveitsiläisen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksen suomennoksessa, jossa on erinäisiä saksasta käännettyjä kohtia hänen kirjoituksistansa.
Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilijä n. vv. 50—120 j. Kr. Hän oli syntynyt Vähässä-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissa ja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan hän itsekin oli orjana ensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne hän ajan mittaan oli joutunut.
Roomassa oli hänen isäntänsä keisari Neron suosikki ja kirjuri Epafroditus, vapautettu orja, muutamien tietämän mukaan myös keisarin kaartin päällikkö sekä luultavasti sama mies, jota jonkun kerran mainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitetään myös tieteilijäksi (*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s. 39 j. Kr.) ystäväksi.
Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuuden aikaa, on kuitenkin otettava huomioon, että orjat roomalaisilla eivät olleet kaikki samanlaisessa asemassa eikä niiden orjuuden tila aina ollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisesti tarkoitamme. Niinpä esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kyllä onnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoin saattoivat monet muut seikat vaikuttaa, että ansiokkaatkin ihmiset orjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas, myytiin orjaksi, kun oli jättänyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen, kaupan ja teollisuuden alalla oli enimmän orjia, mutta näiden alojen ulkopuolellakin toimivia henkilöitä oli orjien kaltaisessa asemassa, vastaten meidän ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.; useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsensä vapaiksi isänniltänsä tai nämä heidät omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksi joutunut oli oppia ja sivistystä saanut, käytettiin häntä lasten kasvattajana, kirjastonhoitajana, konttoristina
, y. m. perheen toimissa. Eikä hänen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuin vastaavissa toimissa meidän aikanamme. Yleisesti luettiin orjat kuuluviksi talouteen (*familia*).
Arvattavasti tämän viimeksisanotun asianlaidan tähden — oppineisuutensa johdosta — vapautui myös Epikteetos orjan tilasta ja näyttää eläneen vapaana kansalaisena Roomassa sekä viettäneen viisaan hillittyä ja kärsimyksissä koeteltua elämää. Hän oli lapsuudessa loukannut jalkansa tai toisten mukaan ensimmäisen isäntänsä