Kerrostalo kasvaa

By Jukka Piitulainen

Kerrostalossa on monta kerrosta rakenteissa sekä huoneissa ihmisten sisällä. Sinulla on maalia hiuksissa ja minun pääni päällä hevoset laukkaavat ilman valjaita. Kerrostalo kasvaa korkeutta, vihreitä versoja ja kuivia lehtiä jeeran tuoksussa. Harvoilla ja valituilla on alaoven koodi, jolla taika astuu ikkunasta muutoin autioon taloon. Kerrostalossa maatuminen ja uuden kasvu kulkevat käsikkäin.

Portaat ovat murskana. Jos et ole varovainen, putoat kylmään mustaan veteen. Rohkeimmat uskaltavat avata kylmäkellarin oven tai kulkea ylempiin kerroksiin korianteriköynnöstä seuraten.
Kerrostalon luukussa 24 on silkkiä kehyksissä, sateenkaari on jo kylpyammeessa. Tule ja ryntää ylimmästä kerroksista ulos taivaalle. Näet jäljet ilmassa. Siellä kuljimme me, joiden jalat eivät kosketa maata.

Kerrostalo kasvaa on runokokoelma muuttumisesta, toiseen tilaan vievästä kuolemasta ja hehkeästä syntymästä rakkauden valossa.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Sep 13, 2019
• ISBN: 9789528013884

Jukka Piitulainen

Jukka Piitulainen eli Nosto on helsinkiläinen runoilija, joka on aiemmin julkaissut kaksi runokokoelmaa Kunnes en kuule kohinaa (2014) ja Kerrostalo kasvaa (2019). Noston runoutta on julkaistu Helsingin kaupungin Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin rekrytointivideolla Uusia askelia 2019 sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa Nuosiainen Kirsi, Petrelius Päivi ja Yliruka Laura (toim) 2016: Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Työpaperi 20/2016. Nosto on lisäksi kirjoittanut runoja tanssi- ja teatteriesityksiin sekä laululyriikkaa useille artisteille.

Book preview

Kiitän Piaa taitosta.

Kiitän oikoluvussa auttaneita.

Kiitän suuresti niitä ihmisiä,

joiden kanssa eläen nämä runot syntyivät.

Kiitän teitä, jotka kosketatte minua.

Kiitos, että sain elää tämän päivän.

sisällysluettelo

Luku 1: Alaoven koodi

Korianterin tuoksussa

Tunnustus tuuleen heittäytymiselle

Maali hiuksissasi

Mun on saatava sut

Kustaanmiekan hehku

Inloverealismi

Yläpuolella

Ulos ylimmästä kerroksesta

Tove

Sarvet superlonia

Sentimentaalinen tuntuma

Luku 2: Kylmäkellari

Koskemattomaksi luultu

Kylkiä pitkin

Ehkä sulle joskus kerron

Portaat murskana

Istun kivellä vedessä

Putoan

Äitini syli

Ulan Bator

Alan sulaa

Luku 3: Turkoosi kaakeli

Yöunten tarpeellisuudesta

Rummu, Estonia

Baabuskan kädet

Kuivia lehtiä parvekkeella

Läpi

Tehtaan verannalla madonna

Laita takki naulaan

Narva-Joesuun hevoset

Pisarat

Luku 4: Luukku 24

Kumarrut ilman paitaa

Hymyhattara

Tyttö ja karhu

Lemmen kapina

Pöydän takaa

Riisut

Lintunen ja kevytmieli

Hylätyn tuolin huoneessa

Silkkiä kehyksissä