Pyhän Hengen pilkka: Matteuksen evankeliumin 12. luvun mukaan

By Matti Lahtinen

Pyhän Hengen pilkka on aiheut-tanut vuosien ja vuosisatojen kuluessa ahdistusta lukematto-mien kristittyjen elämään. Pelko syyllistymisestä anteeksiantamattomaan syntiin on
joissain tapauksissa tuhonnut ihmisen mielen. Ahdistus on ylivoimainen.

Joissakin keskusteluissa varoitetaan Pyhän Hengen pilkasta hyvinkin herkästi, erityisesti silloin, kun keskustelu koskee karismaattisia ilmiöitä.

Kirjan kirjoittaja Matti Lahtinen on pyrkinyt teoksessaan löytämään vastauksen, kysymykseen mistä Pyhän Hengen pilkassa on oikeasti kyse ja kenen kohdalla siitä varoittaminen voi olla paikallaan.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 19, 2015
• ISBN: 9789527111017

Matti Lahtinen

Matti Lahtinen on Turkulainen perheellinen mies, joka on tunnettu syvällisenä pohdiskelijana ja Alfa-kurssien luennoitsijana. Puhumisen lisäksi Lahtinen on myös bloggaaja, joka kirjoittaa kristillisistä aiheista, sekä harrastaa kuvataiteita.

Book preview

kanssa.

1. PILKKA PYHÄÄ HENKEÄ VASTAAN

Muistan, miten suljin työpaikkani oven takanani, sisäisesti järkyttyneenä. Olin kohdannut ihmisen, joka uskoi tehneensä pahimman mitä ihminen voi kuvitella tekevänsä.

Oli kuulas kevätpäivä ja hengitykseni höyrysi kävellessäni kohmeiselle autolleni. Ajatukseni ja tunteeni olivat tasapuolisesti sekaisin. Minua suututti, suorastaan raivostutti ajatellessani ihmiselämää, joka oli tuhottu ajattelemattomilla, uskonnollisesta oikeassa olemisesta nousevilla tuomion sanoilla.

Ajaessani kotiin pohdin jälleen kerran kysymystä, jonka kanssa olin ollut kasvotusten ennenkin. Kysymys oli tunkeutunut työpaikkani rauhaan, kävellen sisään mielensä murtaneen ihmisen hahmossa. Kohtaaminen kristillisen elämän suurimman kivun kanssa ei jättänyt rauhaan. Matkani kotiin, lämpenevän auton hurinan peittäessä alleen lähes kaikki muut äänet farmariauton korista tulevia omituisia kitinöitä lukuun ottamatta, oli sisäisen kamppailun täyttämä. Tämä ei ole oikein, ei ole oikein, että ihmiset tuhoavat toisiaan pelkillä sanoilla, jotka osuessaan riittävän herkkään maaperään saavat aikaan valtavaa tuhoa.

Mikä on pahinta, mitä uskova voi kuvitella? Mistä sedät varoittavat halutessaan hillitä arvostelua? Mikä on se synti, johon kukaan meistä ei halua langeta, ei edes se, joka normaalisti nauttii kohtuudella synnin iloista? Kyseessä on synti, josta kiinni joutuminen pelottaa paatuneintakin kristittyä. Kyseessä on synti, josta syyttäminen on pahimmillaan äärimmäistä henkistä ja hengellistä väkivaltaa.

Raamattu varoittaa meitä erityisesti yhdestä synnistä. Kyseessä on synti, jota ei anneta anteeksi. Katuva ihminen saa anteeksi jopa murhan, mutta tätä ei. Synti, josta on kyse, on pilkka Pyhää Henkeä vastaan.

Käymme tutkimaan Pyhän Hengen pilkkaa. Teksti, jonka pohjalta pyrin hahmottamaan, mitä Jeesus tarkoitti varoittaessaan Pyhän Hengen pilkasta, on Matteuksen evankeliumin 12. luvussa. Voidaksemme ymmärtää todella, mistä Jeesus puhuu, meidän on tehtävä tämän asian äärellä hieman systemaattista teologiaa ja eksegeesiä. Ensinnäkin asian ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää, ettei jakeita, jossa Jeesus puhuu varsinaisesti Pyhän Hengen pilkasta, saa irrottaa asiayhteydestä. Hyvin usein, saarnat, joita pidetään aiheesta perustuvat laiminlyötyyn eksegeesiin. Kyseiset jakeet ovat seuraavat:

Matt 12: 31+32.

Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

Lauseen irrottaminen asiayhteydestä mahdollistaa hyvinkin kirjavat tulkinnat aiheuttaen lukuisissa uskovissa tarpeetonta ahdistusta.

Lähes jokainen uskova on varmasti kipuillut jossain vaiheessa tämän asian kanssa. Olenko tehnyt anteeksiantamattoman synnin? Jotkut ovat saattaneet ahdistuksissaan soittaa pastoreilleen jopa kesken yön pimeyden tai päätyä itsetuhoon vakuututtuaan, ettei pelastus ole enää omalle kohdalle mahdollinen. Armo ulosmitattiin täysimääräisenä ja havaittiin riittämättömäksi jo pelkästään tämän elämän