Väkevin: Kummallinen kertomus
By Herman Bang
()
About this ebook
Herman Bang
Herman Joachim Bang (* 20. April 1857 in Asserballe auf der Insel Alsen; † 29. Januar 1912 in Ogden, Utah) war ein dänischer Schriftsteller und Journalist. (Wikipedia)
Read more from Herman Bang
Isänmaattomat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTien vieressä Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Related to Väkevin
Related ebooks
Väkevin: Kummallinen kertomus Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKreikkalaisia satuja Kirjeissä Suleimalle Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuningas Lear arolla Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKuolleista herättäjä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVaeltavat teinit: Kertomus rahvaan elämästä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYksi laulu yli muiden: Kulttuurihistorialliset näytelmät Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIsäntä soittaa hanuria Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsThe Complete Works, Novels, Plays, Stories, Ideas, and Writings of Aleksanteri Rahkonen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRäisäspoika Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsThe Complete Works of Eino Railo Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLauluja Anakreonilta ja Sapfolta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAaro Gustavi Knuutinen, Arolainen: Kansanrunoilija Kasurilasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRaatimiehen tytär: Historiallis-romantillinen näytelmä kolmessa näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAjatelmia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNaamioleikki Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsQvo vadis: Kertomus Neron ajoilta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHiljaisuudessa Kokoelma kertomuksia ja näytelmiä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMurtovarkaus; Roinilan talossa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVorna Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKalevala Rating: 4 out of 5 stars4/5Valo tulee! Näytelmä 1:ssä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratings25 vuotta Valikoima runoja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRakkaita muistoja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsNaurettava kirja Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsOleminen on outo olio: Novelleja tavallisista ihmisistä perimmäisten kysymysten äärellä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRotkoista Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSevillan parturi eli Turha varovaisuus: Komedia neljässä näytöksessä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsRakkautemme värinä: Romaani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKatajainen kansani Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomen kansan satuja ja tarinoita Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Reviews for Väkevin
0 ratings0 reviews
Book preview
Väkevin - Herman Bang
Herman Bang
Väkevin: Kummallinen kertomus
EAN 8596547458609
DigiCat, 2022
Contact: DigiCat@okpublishing.info
Sisällysluettelo
Kansi
Nimiösivu
Teksti
Tanskasta suomentanut
Juho Ahava
Ensimmäisen kerran julkaissut
Arvi A. Karisto 1908.
Herman Bang (s. 1858) on herkkähermoinen ja tuulien tuutima tanskalainen kirjailija, julaissut runoja, romaaneja, kertomuksia ja näytelmiä. Sitä paitsi on hän toiminut kriitikkona, luennoitsijana, näyttelijänä ja teatteriregissörinä. Aikaisemmin kuulunut realistiseen suuntaan, tietysti silloinkaan voimatta kieltää hermokasta ja haavemielistä luonnettaan, mutta on viimeaikaisissa teoksissaan, joihin kuuluu 1907 julaistu novelli Väkevin
(Staerkest) syventynyt yhä enemmän mystillisyyteen.
Istuimme eläintieteellisessä puutarhassa
ravintolan edessä. Valkoset kukat loistivat mailleen vaipuvan auringon paisteessa omituisella ja räikeällä hohteella — kukat saavat fosforin hohteen ukkosilman edellä — kuten missäkin tulihelyissään. Edessämme suuressa lammikossa leikkivät flamingot levottomina lepattavine, vaaleanpunaisine siipineen, jotka olivat kuin kämmekät vedenpinnan ylitse kohonneina ja liehuivat tuulenhenkäyksissä. Ja korppikotkien kirkuna — kun kumarruimme eteenpäin pöytämme ylitse, saatoimme nähdä ne, pimenevissä, varjojen kietomissa häkeissään, joissa ne ojentelivat paljaita, kummituksennäköisiä kaulojaan — viilteli kuin vääntökairan vinkuna torvisoittokunnan melun lävitse.
François Carville, joka alinomaa (levotonna kuin nainen rajuilman edellä) siveli koneellisesti ja hermostuneesti otsaansa kädellään, sanoi:
— Mitä ne soittavat?
— Salomea.
Vastaaja oli Raolo Bratianu.
— Kuinka salamat ovat vaaleita, sanoi Francis Ewelyn ja siirsi viheriää lasiaan.
Leimahti uusi salama — vain valkosena juovana väräjäväin lehtien yllä, ja kerjäläiset ammottelevine kurkkuineen päästivät uuden ja jälleen uuden salaman välähtäessä nurisevan valituksen, ja saukot palavine silmineen ja vavisten kauttaaltaan limaisine ruumiineen, valittivat mäkättävällä äänellä.
— Mitä ne soittavat? kysyi François Carville uudestaan ja liikutteli lakkaamatta käsiään.
— Salomea, sanoi Raolo uudestaan ja puhalteli alinomaa egyptiläisen paperossin savua sulettujen huultensa välitse, ikäänkuin tahtoisi täyttää ukkosilman sen vaaleansinisillä ja moninkertaisilla kiemuroilla.
— Kuinka koivut loistavat, sanoi Ewelyn hiljaa.
— Niin, sanoi Raolo, jalopeurain valituksen kohotessa rautahäkeistä, korahdellen kuin sotaurhon hengitys, kun hänellä painajainen ratsastaa.
— Koivut ovat neroja puiden keskuudessa.
— Tulkaa!
François se näin huusi puoliääneen ja vaikeni jälleen — samassa kuin repeävä räjähdys iski alas jyrisevältä taivaalta, pannen kaikkien häkkien rautaristikot rämäjämään ja kitajamaan. Ja yhdellä kertaa, kaikista rautaverkoista, kaikista häkeistä ja lammikoista ja tuhansista suojuksista parahti esiin tuhansien eläinten, petojen, lintujen ja matelijain huuto, yksi ainoa huuto parahti esiin ja hajosi jälleen tuhansiksi ääniksi elefanttien väristen nostaessa vapisevat kärsänsä ja koleasti mylviessä, ja norsunluuhampaiden välkkyessä välähtelevissä salamoissa.
Lammikkojen ylitse räpyttivät flamingot lamautuneine siipineen, ja pelästyneet korppikotkat piilottivat paljaat päänsä ja laahasivat ruumiitaan häkkien santaa myöten.
— Istukaa, sanoi Raolo tuimasti, ja musiikin yhä kaikuessa torvista, sanoi hän:
— Kuulkaa toki Salomea.
Uuden salaman leimahtaessa nostivat kaikki sadat pöllöt äänettömät siipensä ja vinkuivat kuin rutonlyömät rotat — ja maakotka putosi häkin huipulta, putosi halki ilman, sillä siipensä eivät sitä kantaneet, putosi kuin mikäkin kuollut.
Ja loitommalla valitti kamelikurki kuten ulvova koira, ja Menelikin leijona oli noussut kauhistuneena riippumaan häkkinsä rautaristikoista — helakanpunaisena,