Hopeareunaiset pilvet

By Jorma Luoma

Meille kaikille tulee aika, kun emme enää vie, vaan elämä ottaa ohjat käsiinsä ja luotsaa meidät viimeiselle rannalle toiveitamme kuuntelematta. Se tulee monilla olemaan varjojen aikaa erilaisten kipujen ja vaivojen kera. Olen runoissani yrittänyt päästä lähelle niitä hetkiä, osittain omien tuntojeni ja muiden kokemusten kautta.
Kirjan loppupuolella ihmettelen muuten vain ympäröivää maailmaa, jossa elämme.

• Language: Suomi
• Publisher: Books on Demand
• Release date: Jan 9, 2020
• ISBN: 9789528038030

Jorma Luoma

Jorma Luoma on syntynyt Kauhajoella 1946. Hän on nyt kirjoittanut 25 vuotta. Alussa kirjoittaminen oli surutyötä lapsen sairauden ja kuoleman johdosta, mutta vuonna 2003 hän alkoi julkaista tekstejään. Hän on kirjoittanut mm. lapsuudestaan Kauhajoella pikku juttuja. Kirjan nimi on Kränämännyntie ja murrekirjan Yhtä puliveivaamista. Käsissäsi oleva kirja on jo hänen kolmastoista teoksensa ja toinen murrekirjansa Yhtä flatkuttamista, joka on vähän asioiden kelaamista, selittelyä ja vähän pehmoosen puhumista eli tällaisen pohjalaisen mielipiteitä kirjoittamisen hetkellä. Tärkeintä on ollut löytää murteen henki sellaisena kuin hän sen lapsuudessaan koki. Tarinat ovat tarinoita ja runot ovat runoja toivottavasti viihdyt niiden parissa.

Book preview

Sisällysluettelo

Lukijalle

Hopeareunaiset pilvet

Muistot

Vasta eilen

Vuoteen vanki

Tähtipölyä

Sisu

Valkoiset sormet

Maata

Ikä

Minun on noustava

Leikkimökki

He eivät ymmärtäneet vanhenevansa

Unohdetut unohtavat

Uni ei tule

Särkyneet muistot

Välillä tulee kirkkaita hetkiä

Ne rajaojatkin piti kaivaa

Puhtaalla valkealla lakanalla

Nukun unohduksen yöhön

Katosin näkemättä

Lohduttomana

Rotkovaellus

Kas

Katse taaksepäin

Pitää yrittää

Miten pitkään

Aurinko laskee

Hän oli yksin

Ajatukset pysähtyvät

Kun uni ei tule

Kun akku ei enää ota virtaa

Syntymäaikani

Kylmä

Se tuli syvältä

Kuolema tekee hyökkäyksiä

Lasiainen

Toivo

Olen soturi

Silmä sammuu

Viisarit

Metsään

Hymy

Vielä

Pelko

Luulin

Puhetta

Vanhuksen syntymä

Jäin ihmettelemään kaikkea

Me synnymme valosta valoon

Sinä istuit tuoliin

Olen yhtä

Palavat renkaat taivaalla

Palavat renkaat taivaalla 2

Näin outoa unta

Kohdistettu kohtalo

Olen osa avaruutta

Aina tulee pyrkiä totuuteen

Mieli

Yritän pitää

Sanat

Me tiedämme liikaa

Aita

Soturi astuu polulle

Valaistuminen

Sinä

Ok

Käänsin katseeni ylös

Runoilija tänään

Olemme ihmisiä

Itsetietoisuus hukkuu

Uni ei ota

Kävelin harhoissa

Kenen harteille

Huudan puoleesi rakas

He vievät kaiken

Kukin vuorollaan

Saippuakupla

Lammaskin

Nuoret uhrit

Vanhojen oikeus

Me nukumme aina

Minun oli mentävä erämaahan

Olla osa olevaista

Muistot ovat

Sydänvereni värjäämät pilvet

Minä olin linnunrata

Taivas on minun valkokankaani

Olenko oppinut mitään

Väliinputoaja

Isänpäivä

Rukoilin

Olla olematta

Sormi liipaisimella

Aivovamma

Elämänvoima

Juuri nyt

Näin se käy

Usvaa aivoissa

Turhuus

Kestävä kehitys

Hipaise poskeani

Unetonta unta

Luomisen tuskaa

Me olemme unimaailmassa

Liuskekaasu

Lainlaatijat

Rakkauden ydinvoimala

Kukkia haudalleni

Ajanmittaajia ajattomuudessa

Lukijalle

Meille kaikille tulee aika, kun emme enää vie, vaan elämä ottaa ohjat käsiinsä ja luotsaa meidät viimeiselle rannalle toiveitamme kuuntelematta. Se tulee monilla olemaan varjojen aikaa erilaisten kipujen ja vaivojen kera. Olen runoissani yrittänyt päästä lähelle niitä hetkiä, osittain omien tuntojeni ja muiden kokemusten kautta.

Kirjan loppupuolella ihmettelen muuten vain ympäröivää maailmaa, jossa elämme.

Hopeareunaiset pilvet

Hopeareunaiset pilvet liukuvat ohi

täydenkuun

hiipien hiljaa yöhön,

tullakseen uudelleen näyttämölle.

Kirpeä pakkanen saa hangen kimaltelemaan

tuhansien tulikärpästen tanssin

tähtien tuikkeen alla.

On aaveiden aika,

purossa vesi loiskahtaa,

luonto pysähtyy,

yölintu päästää matalan äänen,

henget herkistyvät.

Ihminen tuntee väristyksiä sisimmässään,

jotakin on liikkeellä,