Lohkokokosota: Taistelu Bitcoinin protokollasääntöjen hallinnasta

By Jonathan Bier and Thomas Brand

Bitcoinin lohkokoko kuulostaa mitättömältä kysymykseltä. Mitä väliä sillä on, että lohkokoko on 1, 5 tai 100 megatavua? BitMEX Researchin entisen tutkimusjohtaja Jonathan Bierin mukaan lohkokoolla on yllättävänkin suuri merkitys bitcoin-protokollassa.

Tässä kirjassa pureudutaan lohkokokosodan syihin, sen seurauksiin sekä kytköksiin. Moniulotteisessa tapahtumasarjassa oli päällisin puolin kyse mitättömän pienestä asiasta, mutta monivuotinen taistelu lohkon sopivasta koosta nosti pintaan useita huomattavasti syvällisempiä seikkoja, kuten sen, kuka todellisuudessa hallitsee bitcoinin protokollasääntöjä ja miten bitcoinin protokollasääntöjä voidaan muuttaa.

Lohkokokosota tarjoaa kattavan ja kiehtovan katsauksen bitcoinin lähihistorian tärkeimpään tapahtumaan. Tarina pitää sisällään myös avainhenkilöiden välisiä keskusteluja lohkokokosodan ajalta ja eri toimijoiden motiivien, strategioiden ja ajatusmallien arviointia taisteluiden edetessä kohti mullistavaa loppuratkaisua.

Teos soveltuu bitcoinin ja kryptovaluuttamaailman historiasta kiinnostuneille, mutta se tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen kaikille aikakautemme merkittävimmästä rahainnovaatiosta kiinnostuneille.

• Language: Suomi
• Publisher: Konsensus Network
• Release date: Dec 20, 2023
• ISBN: 9789916972960

Book preview

Suomentajan esipuhe

Nyt ilmestyvä BitMEX:in tutkimusjohtajana työskennelleen Jonathan Bierin teos on tärkeä lisäys suomenkieliseen Bitcoin-kirjallisuuteen. Lohkosodan aikaiset tapahtumat ovat Bitcoin-maailmassa enää muisto vain, mutta lohkokokosotaan tutustuminen tarjoaa kiehtovan aikamatkan Bitcoinin historiaan ja opettaa paljon Bitcoinin hallintomallista (engl. governance).

Yksinkertaisesti sanottuna suuressa lohkokokosodassa oli kyse yrityksistä kasvattaa Bitcoin-lohkokoon ylärajaa. Niille, jotka eivät ymmärrä tai tunne Bitcoinia, kysymys saattaa kuulostaa täysin triviaalilta. Satoshi Nakamoto asetti yhden megatavun lohkokokorajan hieman sen jälkeen, kun Bitcoin sai alkunsa – alkulohko louhittiin – vuoden 2009 alussa. Kysymys lohkokoon kasvattamisesta nousi esiin nopeasti, mutta keskustelun taso oli hyvin abstraktia ja teoreettista.

Tarkemmin sanottuna lohkokokosodassa ei tosiasiassa ollut kyse lohkokoosta. Kyse oli huomattavasti syvällisemmistä ja kauaskantoisimmista kysymyksistä, kuten Bier kirjassaan taitavasti osoittaa. Mikä on Bitcoin? Mitä Bitcoinin pitäisi olla? Kuka hallitsee Bitcoinia? Miten Bitcoinia voidaan kehittää tänään ja huomenna? Miten sääntöjä voidaan muuttaa?¹ Lohkokokosota oli tapahtumarikas ja monilla tavoin vaikeasti hahmotettava, koska väittely lohkokoosta oli Bitcoin-maailman pääpuheenaihe vuosina 2015–2017. Siihen käytettiin valtavasti aikaa, vaivaa ja rahaa.

Bierin teos on ajaton kuvaus yhdestä Bitcoinin kehityshistorian vaiheesta, joka muistuttaa siitä, että protokollasäännöissä on kyse jostain aivan muusta kuin puhtaista teknisistä valinnoista tai koodista. Kyse on arvoista, instituutioista ja valinnoista tilanteessa, jossa kukaan ei voi lähtökohtaisesti luottaa kenenkään muun hyväntahtoisuuteen. Seurasin itse lohkokokosotaa sivusta sen aikana toisinaan, mutta silloin en vielä nähnyt suurta kuvaa. Bierin teoksen myötä kokonaisuus on alkanut hahmottua.

Toivon, että luet Bierin teoksen ajatuksella. Se tarjoaa monia puhuttelevia havaintoja Bitcoinista ja teknologian historiasta siitä kiinnostuneille. Bierin teksti on rikasta ja vivahteikasta, joten ajatuksella luettuna se tarjoaa osuvia havaintoja siitä, mistä oikeastaan oli kysymys ja ketkä eri näkökulmia edustivat. Palkintona on yhtenäinen lukukokemus, jossa eri osapuolien näkemyserot palautuvat teknisten yksityiskohtien sijaan instituutioihin, kannustimiin, politiikkaan, uskomuksiin ja ideologiaan. Keskustelun ytimessä ei ole enempää tai vähempää kuin Bitcoinin olemus ja kysymys siitä, mitä Satoshi Nakamoto tarkoittaa?

Ihmisten näkemykset Bitcoinista ovat aina sidottu kunkin ihmisen odotuksiin, toiveisiin ja haaveisiin. Viimekädessä niin sanottu pienlohkoleiri kykeni esittämään suurlohkoleiriä uskottavamman näkemyksen Bitcoinista ja tiekartan sille, miten näkemys on saavutettavissa. Älä koskaan aliarvioi vastustajiasi, kuten entinen MI6:n johtaja sir John Scarlett on todennut. Pienlohkolaiset osoittivat konkreettisella tasolla sen, kuinka suuri merkitys pitkän aikavälin ajattelulla on – ja onnistuivat hyödyntämään suurlohkolaisten kiirettä heitä itseään vastaan. Valitettavan harvat kuitenkaan ymmärtävät, kuinka vaikeista ja monimutkaisista asioista lohkokokosodassa oli kyse. Myös P2SH-sota² ja peitelty ASICBoost³ käyvät lukijalle tutuiksi.

Bierin kirja oli minulle jo ensimmäisellä kerralla päräyttävä lukukokemus, koska se palautti mieleeni muun muassa tapaamiseni Mike Hearnen kanssa The Conference -tapahtumassa Malmössä elokuussa 2015 sekä yritykseni ymmärtää Bitcoinin ehdottoman haarauman vaikutuksia loppuvuodesta 2017 (eli ns. Bitcoin cashin synty). Teos on johdonmukainen ja monipolvinen historiallinen kuvaus lohkokokosodan tapahtumista, mutta Bier ei sorru yksipuoliseen tai yksinkertaistavaan kerrontaan. Historiankirjoitusten suurin virhe on ollut ajatus siitä, että voittajat kirjoittavat historian. Ikään kuin tappion kokeneet eivät voisi vaikuttaa mihinkään. Bierin teos, jossa esimerkiksi Faketoshin järjestäytyneeseen ja hyvin rahoitettuun häiriköintiin ei valitettavasti kiinnitetä riittävästi huomiota, on hyvä muistutus siitä, että historialliset tapahtumat voivat tarjota kiehtovan aikamatkan nykyhetkeen.

Bier käy kirjassaan läpi merkittävimmät Bitcoinin koodia koskevat ehdottomat haaraumat (joissa ei ole kyse verkkohaaraumista), kuten Bitcoin XT:n, Bitcoin Classicin, Bitcoin Unlimitedin ja BTC1:n. Yksityiskohtien määrä on pakahduttava. Kuka kirjoittaa koodia, kuka puski ideaa, kuka tuki erilaisia hankkeita, mitkä olivat kannustimet ja mitä lopulta tapahtui? Mukaan on mahdutettu monia Bitcoin-maailman tärkeitä hahmoja, kuten Gavin Andresen, Mike Hearn, Gregory Maxwell, Adam Back, Theymos, Jeff Gazik, Pieter Wuille ja monia muita. Myös Satoshi Nakamoto seikkailee taustalla.

Keskeinen sanoma on selvä: Bitcoinin olemassaolevat konsensussäännöt ovat Schellingin piste kaikissa ristiriitaisissa tilanteissa, ja jos riittävän moni seisoo konsensussääntöjen takana, niitä ei voi muuttaa. Tämä idea toistuu kirjassa useita kertoja. Bitcoin ei ole koodia, vaan se on protokollatasolla automatisoitu yhteiskuntasopimus ja jonka omistajuus on sidottu yksityisiin avaimiin.⁴

Toivottavasti opit kirjan luettuasi arvostamaan, että konsensussääntöjen tukena on metakonsensus siitä, miten konsensussääntöjä muutetaan. Bitcoinin pitää olla valmiina suurempia tulevaisuuden taistoja varten, ja taisteluhaavat opettavat välttämään virheitä.

Haluan kiittää Konsensus Networkin Niko Laamasta kirjan suomennoksen kustantamisesta. Kiitos myös Rahaton Nainen, Morten ja monet muut, jotka ovat auttaneet suomennoksen viimeistelyssä.

Vantaalla, Diffie-Hellmanin päivänä

Thomas Brand thomasbrand.me @thlbr

---

Pierre Rochard, Bitcoinin hallinto (2018), https://medium.com/brandin-kirjasto/bitcoinin-hallinto-625a4f77a7ef↩︎

https://bitcoinmagazine.com/technical/the-battle-for-p2sh-the-untold-story-of-the-first-bitcoin-war↩︎

https://blog.bitmex.com/an-overview-of-the-covert-asicboost-allegation-2↩︎

Hasu, Bitcoinin yhteiskuntasopimuksen avaaminen (2018), https://medium.com/brandin-kirjasto/bitcoinin-yhteiskuntasopimuksen-purkaminen-3f9c2b40b7ab; ks. Craig Warmke, What is Bitcoin? (2021), https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/0020174X.2020.1860123↩︎

Johdanto

Tässä kirjassa käsitellään Bitcoinin lohkokokosotaa, jota käytiin elokuusta 2015 marraskuuhun 2017. Pintapuolisesti sodassa oli kyse kussakin Bitcoin-lohkossa sallitusta datan määrästä, mutta se paljasti paljon syvällisempiä kysymyksiä, kuten sen, kuka hallitsee Bitcoinin protokollasääntöjä. Ei ole mahdollista käsitellä kaikkia monimutkaisen kiistan näkökohtia tai argumentteja, mutta olen kirjoittanut johdonmukaisesti etenevän kertomuksen merkittävimmistä tapahtumista. Tässä kirjassa tarkastellaan joitakin suuren sodan päähenkilöitä, ja käsitellään taisteluiden keskeisimpiä tapahtumia niin sodan etulinjasta kuin myös kulisseissa. Kirja pitää sisällään keskusteluja sotaan osallistuneiden osapuolten avaintoimijoiden kanssa, jonka lisäksi käsitellään heidän näkemyksiään, strategiaansa ja ajatteluprosesseja uuvuttavan sodan edetessä.

Nyt kirjoitushetkellä vuoden 2021 alussa Bitcoinin lohkokokosota vaikuttaa olevan muinaishistoriaa. Bitcoiniin parhaillaan tutustuvat eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä käytyjen taisteluiden suuruutta ja sitä, kuinka vihamielisesti molemmat osapuolet lopulta suhtautuivat toisiinsa. Sotaan osallistuneiden toisiaan kohti osoittama säälimättömyyden ja sisukkuuden määrä oli suurta, mikä osoitti, kuinka tärkeä Bitcoin heille oli ja kuinka tärkeää oli varmistaa, että Bitcoin kehittyy tavalla, jota he pitivät toivottavana. Tätä voi olla nyt vaikea ymmärtää, mutta Bitcoin oli lähellä katastrofaalista epäonnistumista.

Luettavuuden vuoksi osapuolet on kirjassa nimetty suurlohkoilijoiksi (engl. big blockers) ja pienlohkoilijoiksi (engl. small blockers), vaikka todellisuudessa tämä on vain välttämätön yksinkertaistus eivätkä ryhmät olleet samanlaisia. Tässä kirjassa esitetyt kertomukset ovat ulkomuistista. Pahoittelen jo etukäteen mahdollisia lapsuksia.

Ensimmäinen isku

L auantaina 15. elokuuta 2015 tapahtui jotain, mikä yllätti Bitcoin-alan toimijat ja ravisteli yhteisöä perin pohjin. Kaksi tuolloin tunnetuimmista ja arvostetuimmista Bitcoin-kehittäjistä, Mike Hearn ja Gavin Andresen, olivat julkaisseet ja ilmaisseet tukensa uudelle yhteensopimattomalle Bitcoinin versiolle. Tämän uuden ohjelmiston nimi oli Bitcoin XT. Bitcoin oli tarjonnut monille niin paljon toivoa, jännitystä ja mahdollisuuksia, mutta nyt vaikutti siltä, että tämä tapahtuma johtaisi järjestelmän sekasortoon ja vaarantumiseen. Brittiläisessä The Guardian -sanomalehdessä kirjoitettiin seuraavana maanantaina.

Bitcoin-sota on alkanut.¹

Päällisin puolin sota näytti keskittyvän vain yhteen kohtuulliseen pieneen seikkaan eli Bitcoinin lohkoketjun muodostavien lohkojen enimmäiskokorajoitukseen. Bitcoin XT oli ehdotus lohkoissa käytettävissä olevan tilan lisäämiseksi. Vuonna 2015 Bitcoinin lohkon kokoraja oli 1 megatavua ja Bitcoin XT halusi nostaa lohkokoon rajan ensin 8 megatavuun, jonka jälkeen se tuplaantuisi kahden vuoden välein vuoteen 2036 saakka, jolloin lohkokoon raja olisi noin 8000 megatavua eli 8 gigatavua. Syynä ehdotukselle oli, että lohkot kasvoivat järjestelmän suosion kasvaessa ja lohkokoon raja oli aina vain lähempänä, mikä voisi johtaa täysiin lohkoihin. Lohkokoon kasvattamista puolustaneet olivat sitä mieltä, että kapasiteettia tarvittaisiin lisää. Tämä siksi, että näin Bitcoin voisi skaalautua ja siitä tulisi edullinen maailmanlaajuinen maksujärjestelmä. He olivat huolissaan siitä, että jos lohkokoon yläraja toistuvasti saavutettaisiin, verkosta tulisi vaikeakäyttöinen ja liian kallis, mikä vahingoittaisi järjestelmän kasvunäkymiä. Veteraanikehittäjien Gavinin ja Miken mielestä Bitcoin oli vähällä kriisiytyä, jonka vuoksi käyttäjät saattaisivat jättää verkon, ja oli aika toimia. Gavinin ja Miken vastustajat olivat huolissaan yhteensopimattoman toteutuksen julkaisemisesta. Uusi toteutus voisi jakaa verkon kahtia ja se voisi puolestaan johtaa kaaokseen.

Suuri lohkokokosota hajotti ja jakoi Bitcoin-ekosysteemiä seuraavien kahden vuoden ajan. Sodan edetessä kävi ilmi, että taistelu oli ehkä monimutkaisempi kuin vain kiistely lohkojen enimmäiskoosta; taistelu ulottui itse asiassa suoraan Bitcoinin DNA:n ytimeen. Kiistassa oli pohjimmiltaan kyse neljästä seikasta:

Kussakin Bitcoin-lohkossa käytettävissä olevan lohkotilan määrä Pitäisikö lopullisen lohkotilan koostua lohkoissa käytettävissä olevasta ylimääräisestä kapasiteetista vai jatkuvasti täysistä lohkoista?

Bitcoin-protokollan sääntöjen muuttaminen Pitäisikö Bitcoin-lohkojen oikeellisuutta koskevien sääntöjen olla muutettavissa suhteellisen helposti vai tulisiko niiden olla vankat ja muuttua vain poikkeustapauksissa kaikkien asianomaisten osapuolten laajan tuen myötä?

Tavallisten käyttäjien solmujen merkitys Missä määrin tavallisten loppukäyttäjien varmentavilla solmuilla oli sananvaltaa Bitcoin-protokollan sääntöjen täytäntöönpanossa?

Aikapreferenssit Onko Bitcoin ikään kuin teknologia-alan startup, jonka pitäisi priorisoida markkinaosuuden kasvattaminen lyhyellä aikavälillä vai onko kyseessä pitkäaikainen projekti, uusi maailmanlaajuinen rahajärjestelmä, ja päätöksiä tehtäessä pitäisi ajatella vuosikymmenten pituisella aikajänteellä?²

Tässä vaiheessa suurin osa keskustelusta keskittyi kuitenkin lohkojen kokorajoitukseen. Bitcoin-yhteisö oli melkein yksimielinen siitä, että yhden megatavun kokoiset lohkot ovat aivan liian pieniä. Yhteisö ei kuitenkaan saavuttanut yksimielisyyttä siitä, minkä kokoisia lohkojen pitäisi olla tai miten lohkokokoa muutettaisiin. Useimmat ihmiset näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, että Bitcoin XT:ssä ehdotettu lohkokoon kasvattaminen oli lähtökohdiltaan liian aggressiivinen, ja että oli tarpeen tehdä maltillisempi ehdotus.

Ensimmäisen avausliikkeen tekivät Gavin ja Mike, jotka kuuluivat taistelussa niin sanottuun suurlohkolaisten leiriin. Heidän oli tehtävä ensimmäinen siirto, sillä heidän vastustajansa kannattivat vallitsevaa tilannetta. Gavin ja Mike olivat esittäneet ehdotuksensa useita kuukausia aiemmin, mutta vasta elokuussa 2015 he julkaisivat toteutuksensa virallisesti ja rohkaisivat ihmisiä käyttämään sitä. Tämä oli hetki, kun ristiriidat saivat virallisesti alkunsa. Tämä ei tarkoita sitä, että Gavin ja Mike pitivät ehdotustaan tai tekojaan vihamielisinä tai häijyinä. Kutsun tätä sodaksi tarinankerronnallisista syistä.

Bitcoin XT oli Bitcoin Improvement Proposal 101:n (BIP 101) ohjelmistototeutus, joka oli yksi monista pyrkimyksistä ratkaista lohkokokoon liittyvät ongelmat. Tämän ehdotuksen julkaisi virallisesti ensimmäisen kerran Gavin Andersen muutamaa kuukautta aiemmin 22. kesäkuuta 2015. Ohjelmisto ei voinut vain kasvattaa lohkokoon rajaa, vaan se tarvitsi aktivointimenetelmän, järjestelmän, jolla pyrittiin varmistamaan, että Bitcoin-verkko itse omaksuu uudet protokollasäännöt. Valittu aktivointimenetelmä koostui tässä tapauksessa aktivointihetkestä ja louhijoiden signalointikynnyksestä. Varhaisin aktivointihetki oli 11. tammikuuta 2016 eli noin viisi kuukautta toteutuksen julkaisemisesta. Lisäksi aktivointi edellytti Bitcoin-louhijoiden äänestystä. Louhijoiden olisi kerrottava tuottamissaan lohkoissa seisovansa ehdotuksen takana ja päivittää uuteen ohjelmistototeutukseen. Päivitys aktivoituisi, jos 750 lohkoa tukisi ehdotusta milloin tahansa 1000 lohkon liukuvan jakson aikana. Tämän jälkeen olisi kahden viikon lisäaika ennen kuin päivitetyt protokollasäännöt päivitettäisiin ja lohkon kokoraja lopulta kasvaisi. Ehdotus olisi epäonnistunut, jos 75% louhijoista ei tukisi uudistusta.

Bitcoin XT -ohjelmisto oli erittäin kiistanalainen niin sanotun pienlohkoleirin sisällä lähinnä siksi, että se oli yhteensopimaton päivitys verkkoon. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että kaikkien, jotka käyttävät Bitcoin-solmua, jotka vahvistavat kaikki säännöt, pitäisi päivittää ohjelmistonsa uuteen versioon. Pienlohkoleiri ajatteli, että jos kaikki eivät suostuisi päivittämään, Bitcoin jakaantuisi kahdeksi eri kolikoksi. Tällaista päivitystä kutsutaan ehdottomaksi haaraumaksi (engl. hard-fork), joka on äärimmäinen lohkoketjun päivitysmuoto. Tämäntyyppinen päivitys voi periaatteessa muuttaa Bitcoinia millä tahansa tavalla. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi Bitcoinin tarjonnan ylärajan nostamista tai kenen tahansa bitcoinaajan varojen siirtämistä muille. Monilla bitcoinaajilla oli ajatus siitä, että ehdotonta haaraumaa ei voida tai ei pidä tehdä varmistamatta ensin, että verkon käyttäjät tukevat sitä laajasti. Heidän mielestään juuri tämä ominaisuus teki verkosta kestävän; se tarkoitti, ettei kukaan voisi viedä heidän kolikoitaan ja varmisti, että 21 miljoonan kolikon toimitusraja oli ehdoton. Tätä pidettiin Bitcoinin keskeisenä ajatuksena. Jotkut pitivät ehdottoman haarauman ehdottamista ilman yksimielisyyttä hyökkäyksenä verkkoa vastaan. Toiset olivat selvästi eri mieltä; heidän mielestään Bitcoinin oli oltava joustava menestyäkseen ja kasvaakseen, eikä lohkokoon kasvattaminen ollut heidän mielestään niin merkittävä muutos. Heidän mielestään 21 miljoonan tarjonnan ylärajaan viittaaminen oli vain esimerkki kaltevan pinnan päättelyvirheestä (engl. slippery slope fallacy) ja harhaanjohtavasta vihjailusta.

Ristiriidat lohkokoon osalta olivat kasvaneet ja syventyneet yhteisössä vuosien ajan. Tässä vaiheessa keskeinen ideologinen ero oli kuitenkin ilmeinen ja kaikkien nähtävissä. Avoimessa järjestelmässä näitä erimielisyyksiä ei voitu enää salata suurelta yleisöltä.

Vain yhdeksän päivää Bitcoin XT:n julkaisun jälkeen 24. elokuuta 2015 eräät Bitcoin-alan suurimmista ja merkittävimmistä yrityksistä julkaisivat kirjeen ilmaistakseen tukensa sille.

"Yhteisömme on tienhaarassa. Keskustelu siitä, mitä tietä kuljetaan, on suurelta osin ollut tervetullutta, emmekä ole pakottaneet omia kantojamme läpi tai puuttuneet keskusteluun. Tähän päivään asti osallistumisemme on kuuntelua, tutkimusta ja testaamista.

Mielestämme työ on valmis, ja on aika välittää näkemyksemme selkeästi ja avoimesti. Keskusteltuamme pitkään ydinkehittäjien, louhijoiden, teknisten tiimiemme ja muiden alan toimijoiden kanssa uskomme, että on ehdottoman tärkeää onnistua kasvattamaan lohkon enimmäiskokoa.

Tuemme BIP101:n täytäntöönpanoa. Pidämme Gavinin perusteluja sekä suurempien lohkojen tarpeesta että niiden toteutettavuudesta – samalla kun turvataan Bitcoinin hajautuneisuus – vakuuttavina. Suurin osa louhijoista tukee jo BIP101:sta ja kahdeksan megatavun lohkoja, ja mielestämme toimialan on korkea aika ilmaista tukensa tämän ehdotuksen puolesta.

Yrityksemme ovat valmiita suurempiin lohkoihin joulukuuhun 2015 mennessä, ja ajamme tätä tukevaa koodia. Yhteisömme kasvaessa on välttämätöntä – nyt enemmän kuin koskaan – pyrkiä vahvaan yhteisymmärrykseen verkon luotettavuuden varmistamiseksi. Sitoudumme tukemaan BIP101:ää ohjelmistossamme ja järjestelmissämme joulukuuhun 2015 mennessä ja kannustamme muita liittymään mukaan. "

Kirjeen allekirjoittivat BitPayn, Blockchain.infon, Circlen, Kncminerin, itBitin, Bitnetin, Xapon ja BitGon toimitusjohtajat. Nämä eivät olleet vain joitakin toimialan suurimmista yrityksistä, vaan monet niistä olivat lisäksi hyvin rahoitettuja ja niillä oli huomattava määrä pääomasijoittajia tukenaan. BitPay oli yksi suurimmista kauppiaiden maksujen käsittelijöistä ja Blockchain.info oli suurimmista Bitcoin-lompakoiden tarjoajista. Tämä kirje kärjisti tilannetta entisestään. Toisaalta Bitcoin-toimialan yrityksille oli elintärkeää osallistua kehittämistä koskeviin kysymyksiin ja tukea asioiden edistämistä, kun taas jotkut pitivät tätä vääränä lähestymistapana. Bitcoinia piti edistää ruohonjuuritasolla, alhaalta ylös, käyttäjälähtöisesti; suuryritysten lobbaus ja vaikuttamisyritykset ylhäältä alas heikensivät koko Bitcoinin ajatusta. Pienlohkoleirin mukaan Gavinin olisi pitänyt keskittyä ennemmin käyttäjien lobbaamiseen ja yrittää saada heidät hyväksymään suuremmat lohkot ennen kuin hän oli vedonnut toimialan yrityksiä pyörittämään uutta, yhteensopimatonta Bitcoin XT -toteutusta. Pienlohkoja kannattavien mielestä tämä olisi todennäköisesti ollut eettisempää ja ennen kaikkea tehokkaampaa.

Voidaan myös ajatella, että Gavin oli egonsa vanki. Monta vuotta jatkuneen turhauttavan riitelyn jälkeen hän saattoi olla innokas osoittamaan muille kehittäjille voimansa ja vaikutusvaltansa. Hän oli onnistunut lobbaamaan tuekseen toimialan kaikkein vaikutusvaltaisimmat toimijat eli käytännössä elinkeinoelämän. Tämä oli Gavinin tilaisuus osoittaa häntä vastustaneille kehittäjille, että heillä ei käytännössä ollut mitään merkitystä; Bitcoinin ympärille syntyneet yritykset tuskin edes tiesivät, keitä nämä kehittäjät olivat. Gavinin vastustajat olivat epäilemättä tästä syystä vielä vihaisempia ja väittivät, että toimialan yrityksillä ei ollut mitään merkitystä Bitcoinin kannalta.

Nyt on luultavasti sopiva hetki kertoa hieman Gavin Andresenista. Bitcoinin loi Satoshi Nakamoto. Tarkemmin sanottuna Satoshi suunnitteli järjestelmän, kirjoitti ja julkaisi Bitcoinin alkuperäisen bugisen referenssitoteutuksen ja kirjoitti Bitcoinin perusperiaatteiden esittelyn white paperin³ muodossa. Vajaa kaksi vuotta verkon synnyn jälkeen, joulukuussa 2010, Satoshi jätti projektin. Tämän jälkeen Satoshi ei enää osallistunut koodin kehittämiseen eikä osallistunut julkiseen keskusteluun.⁴ Gavin selittää seuraavassa, kuinka hän koki saaneensa projektin johtaakseen ja soihdun kannettavakseen:

" Ajan mittaan [Satoshi] luotti arvostelukykyyni kirjoittamani koodin suhteen. Lopulta hän huijasi minua, koska hän kysyi, olisiko ok, jos hän laittaisi sähköpostiosoitteeni bitcoin-kotisivuille, ja sanoin kyllä, tajuamatta, että hänen laittaessaan sähköpostiosoitteeni sinne, hän ottaisi oman [sähköpostiosoitteensa] pois. Olin henkilö, jolle kaikki lähettivät sähköpostia halutessaan tietää bitcoinista. Satoshi vetäytyi vähitellen pois projektin johtamisesta ja työnsi minua kohti projektin vetovastuuta. "

Oletetun tehtävien siirron jälkeen Bitcoin-ohjelmisto julkaistiin Sourceforgessa ja tammikuussa 2011 kaksi henkilöä oli merkitty ylläpitäjiksi, Satoshi ja Gavin. Gavinin kertomus tapahtumista on tietysti kiistanalainen, ja hänen vastustajansa väittävät, ettei Satoshi esittänyt todisteita soihdun väitetystä siirtämisestä Gavinille. Erityisesti väite projektin johtamisesta näyttää epätodennäköiseltä ja perusteettomalta. Bitcoinilla ei ole johtajaa. Gavin hallitsi Bitcoinin ohjelmistovarantoja Sourceforgessa ja myöhemmin GitHubissa, kunnes hän luovutti ne Wladimir van der Laanille useita vuosia myöhemmin, huhtikuussa 2014. Hallinta ei tietenkään tarkoita Bitcoinin hallintaa, koska Bitcoinin käyttäjät voivat halutessaan käyttää minkä tahansa ohjelmavaraston ohjelmistoja. Tämä väärinkäsitys on toistunut vuosien kuluessa lukemattomia kertoja. On kuitenkin todennäköistä, että Gavinin väitteet Satoshin tehtävien siirtymisestä hänelle ovat jossain määrin todenmukaisia, vaikka väitteet johtajuudesta olisivatkin hieman liioiteltuja.

Keskittyminen kiistanalaisen kertomukseen tehtävien väitetystä siirtymisestä Satoshilta Gavinille tai Gavinin tekniseen rooliin ja valtaan Bitcoin-ohjelmvarastojen suhteen ei kuitenkaan ole millään muotoa merkityksellinen asia. Ihmiset sotatantereen molemmilla puolilla jatkoivat näistä asioista väittelemistä, mutta sillä ei oikeastaan ollut merkitystä. Gavinin mittaamaton vaikutusvalta toimialalla johtui hänen luonteestaan ja johtamiskyvyistään. Tätä oli kuitenkin vaikeampi ymmärtää, joten ihmiset keskittyivät siihen, miten Satoshi luovutti projektin hänelle ja oliko näin edes koskaan tapahtunut. Keskeistä Gavinin roolin ymmärtämiseksi Bitcoin-yhteisössä on hänen luonteensa. Julkisessa keskustelussa ja tapahtumissa hän vaikutti kärsivälliseltä, harkitsevalta, rauhalliselta ja käytännölliseltä. Nämä luonteenpiirteet ja johtamisominaisuudet erottivat hänet kaikkein selkeimmin muista kehittäjistä. Gavinin puhuessa ihmiset kuuntelivat, koska hän kuulosti järkevältä ja selitti näkökohtansa tarkasti. Tämä oli jyrkässä ristiriidassa joihinkin muihin kehittäjiin verrattuna, joita joskus pidettiin suvaitsemattomina niitä kohtaan, joilla oli heikompi tekninen tietämys tai jotka halusivat jäädä kulisseihin. Gavinilla koettiin olevan vaikutusvaltaa teknisessä yhteisössä